Esittelyssä Islannin Metsästäjäliitto

Tiedustelimme Islannin Metsästäjäliiton puheenjohtajalta Dúi J. Landmarkilta islantilaisten metsästäjien kuulumisia. Paikallinen metsästäjäjärjestö on nimeltään SKOTVÍS.

Dúi J. Landmark on Islannin Metsästäjäliiton puheenjohtaja.Dúi J. Landmark on Islannin Metsästäjäliiton puheenjohtaja.

1) Mitkä ovat Islannissa kuumia aiheita metsästyksen saralla juuri nyt?

Merilintujen metsästys päällä istuttavilla sit on top -kajakeilla on kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Tällä tavalla metsästetään esimerkiksi kiisloja ja merimetsoja, mutta myös sorsalintuja, kuten alleja ja sinisorsia. Myös jousimetsästys on alkanut kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän. Se ei kuitenkaan ole Islannissa sallittua, joten jousimetsästäjät joutuvat tyytymään harjoitteluun tai tekemään metsästysreissuja ulkomaille.

2) Mitkä ovat Islannin kolme tärkeintä riistaeläintä?

Kaksi eniten metsästettyä lajia ovat merihanhi ja kiiruna. Merihanhea metsästetään houkutuskuvien avulla. Vuotuinen saalis on noin 40 000–45 000 lintua. Kiirunaa pyydetään hiipimällä, ja vuotuinen saalis on 40 000–60 000 lintua.

Ainoa iso nisäkäs, jota Islannissa metsästetään on poro, joka tuotiin alunperin Norjasta 1700-luvun lopulla. Noin 6 000 poron kannasta pyydetään joka vuosi 1 200–1 300 eläintä. Luvat arvotaan, ja kysyntä ylittää tarjonnan.

3) Pidätkö itse enemmän pienen vai suuren riistan metsästyksestä?

Heikkouteni on, että pidän molemmista! Pienriista täyttää suurimman osan metsästyskalenteristani Islannissa, mutta olen ollut onnekas ja päässyt metsästämään suurriistaa monissa Afrikan maissa. Hiljattain osallistuin myös valkohäntäpeura- ja hirvijahtiin Suomessa, mikä oli oikein mukava kokemus.

4) Mitä Islannin Metsästäjäliitossa tapahtuu juuri nyt?

Juuri nyt tärkein asia on saada maamme viranomaiset arvioimaan ja järjestelemään kiirunan metsästystä uudelleen kanssamme. Siihen on tehty vuodesta 2003 lähtien paljon muutoksia, etenkin metsästyspäivien lukumäärän suhteen. Määrä on vaihdellut 69 päivästä kahden vuoden täydelliseen rauhoitukseen vuosina 2003 ja 2004.

Tällä hetkellä metsästyspäiviä on 12, ja ne on jaettu yhdelle kuukaudelle neljään kolmen päivän jaksoon, perjantaista sunnuntaihin. Järjestelyä on nyt tarkoitus arvioida uudelleen. Kiirunan metsästys on hyvin tärkeää islantilaisille metsästäjille, minkä vuoksi keskitymme nyt pääasiassa tähän kysymykseen.

5) Kuinka monta naismetsästäjää maassanne on? Onko määrä kasvussa?

Metsästysluvan haltijoita on 12 000, ja heistä noin 1 200 on naisia. Naismetsästäjien määrä on kasvanut viime vuosina, ja olemme siitä kovin tyytyväisiä!

6) Onko vielä jotain muuta, mitä haluaisit kertoa suomalaisille metsästäjille?

Metsästyksen suhteen Islanti eroaa muista Pohjoismaista muutamalla tavalla. Islanti on melko suuri maa, pinta-alaltaan noin kolmasosan Suomesta, mutta asukkaita on vain 330 000. Näin ollen Islannin 12 000 metsästäjällä riittää tilaa. Islannissa metsästetään pääasiassa pientä riistaa. Lajeja on vähän, mutta kannat ovat useimmiten suuria. Islannissa ei harjoiteta ajometsästystä kuten muissa Pohjoismaissa, ja metsästysperinteet ovet melko erilaiset. Voisi kai sanoa, että islantilaiset metsästäjät ovat melko yksilöllisesti ajattelevia ja tottuneet siihen, että heidän käytössään on paljon maata. Islannissa metsästys tarkoittaa monille metsästäjille vapautta.