Kannanhoidollinen sudenmetsästys alkaa 23.1. ja poikkeusluvat ovat voimassa 21.2. saakka. Kuva: Hannu Huttu
Kannanhoidollinen sudenmetsästys alkaa 23.1. ja poikkeusluvat ovat voimassa 21.2. saakka. Kuva: Hannu Huttu

Susijahti alkaa – tutkijan mietteitä

Digi-Jahti esitti Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojolalle kysymyksiä suteen ja sudenmetsästykseen liittyen. Susikanta saattaa runsastua, vaikka kaikki kannanhoidolliset luvat käytettäisiinkin.

Ilpo Kojola on Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Rovaniemeltä. Hän on tutkinut suurpetoja vuodesta 1996.
Ilpo Kojola on Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Rovaniemeltä. Hän on tutkinut suurpetoja vuodesta 1996.

1) Paljonko Suomessa on susia?

– Vuosi sitten Suomessa arvioitiin olleen 220–245 sutta, joista poronhoitoalueen ulkopuolella oli 210–235 yksilöä. Talvea 2015–2016 koskeva kanta-arvio valmistuu helmikuussa.

2) Kuinka kanta kehittyy, jos kannanhoidollisilla luvilla poistetaan myönnetty määrä ja oletetaan, että luvattomasti susia ei tapeta lainkaan?

– Edellyttäen, että kannanhoidollinen kiintiö, 46 sutta, käytetään kokonaan, tullee metsästysvuoden 2015–2016 luvanvaraisen pyynnin poistumaksi poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen alueella vähintään 52 sutta. Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla on kaadettu kaksi ja poliisin myöntämillä luvilla neljä sutta. Jos kaadettujen susien ikä- ja sukupuolijakauma ei poikkea satunnaisesta, susikannasta voi vuodessa poistua kannan vähentymättä noin 30 prosenttia. Viidenkymmenenkahden suden poistaminen edellyttäisi laskennallisesti kannan olevan vähintään 172 sutta, jotta niin kutsutun kestävän käytön periaate toteutuu. Kuluvan metsästysvuoden alkaessa poronhoitoalueen ulkopuolella oli todennäköisesti selvästi yli 200 yksilöä, ja siksi 52:n ikä- ja sukupuolijakaumaltaan satunnaisen suden saalis mahdollistaisi todennäköisesti kannan runsastumisen sillä edellytyksellä, että muu ihmisen aiheuttama kuolleisuus (liikenne, luvaton pyynti) jää vähäiseksi.

3) Tuleeko Venäjältä susivaihtoa?

– Kuulin venäläiseltä kollegalta, että Venäjän Karjalassa ei ole ahtaan taloustilanteen takia enää mahdollista maksaa tapporahaa susista. Tämä saattaa voimistaa tulomuuttoa itärajan takaa. Viime vuosina tulomuutto on ollut geneettisten tutkimusten perusteella melko vähäistä.

4) Tappavatko sudet toisiaan?

– Suomessa se on harvinaista, sillä niistä merkatuista susista joiden kuolinsyy on varmuudella tiedossa, vain kaksi eli viisi prosenttia on tullut muiden susien tappamiksi.

5) Mitä mieltä olet koirasusista?

– Koirasudet tulee poistaa luonnosta niin tehokkaasti ja totaalisesti kuin se vain on mahdollista. Vaikka risteymät ovat luonnossa harvinaisia, tulisi lainsäädännön määritellä koirasusi sekä luonnossa todettuja risteymiä koskevat toimenpiteet.