Kaivuu-urakan jälkeen on vielä tiedossa luolan entisöinti ja jälkien siistiminen.
Kaivuu-urakan jälkeen on vielä tiedossa luolan entisöinti ja jälkien siistiminen.

Luolamiehen on peitettävä jälkensä

Luolaston entisöinti kaivuu-urakan jälkeen takaa metsästyksen jatkuvuuden, mutta on myös turvallisuuskysymys.

Luolakoirilla metsästys on todetusti tehokas tapa verottaa pienpetoja. Varsinkin vierasperäisen supikoiran kantojen hallinnassa sillä on erityisen tärkeä rooli. Alan harrastajat tekevät arvokasta riistanhoitotyötä tunkeutuessaan rautakangin ja lapioin koiran perässä routaisen maan uumeniin.

Laji ei ole helpoimmasta päästä. Se vaatii sitkeyttä ja hyvää kuntoa sekä koirilta että metsästäjiltä. Usein vaaditaan monen tunnin työt ja monta metriä syvä kaivanto, ennen kuin saalis ja koira ovat niin sanotusti raittiissa. Alaan perehtymättömät kanssaharrastajat katselevatkin touhua jopa kauhunsekaisin tuntein, kun pääsevät seuraamaan luolakoirien ja luolakoiraharrastajien ponnistuksia. Monessa muussa metsästysmuodossa saalis saadaan huomattavasti vähemmällä hiellä.

Matalaankin kaivantoon tulee tehdä vahva kansi ja kasata riittävästi maata, jotta kevään sulamisvedet ja kesän sateet eivät pääse luolastoon.Matalaankin kaivantoon tulee tehdä vahva kansi ja kasata riittävästi maata, jotta kevään sulamisvedet ja kesän sateet eivät pääse luolastoon.

Luola pitää entisöidä

Kun saaliseläin tai useampi on saatu pinnalle, voi luolaporukan takki olla jo aika tyhjä. Hommat eivät kuitenkaan lopu vielä tähän. Kaivanto on entisöitävä ja ympäristö siistittävä. Tämä on erittäin tärkeää. Kuten usein metsällä, ollaan myös luolapyynnissä liikkeellä toisen mailla. Maanomistajan yhteistyöhalukkuus voi loppua lyhyeen, jos paikka muistuttaa taistelutannerta hänen saapuessaan paikalle. Pahimmassa tapauksessa alueelta loppuu kaikenlainen metsästys.

Toisekseen entisöinti on tärkeää pienpetojen viihtyvyyden kannalta. Vetoisa ja kostea luola ei houkuttele uusia asukkaita puoleensa, joten luolan hyödyntäminen metsästyksessä loppuu. Joskus kuulee perusteltavan kaivantojen auki jättämistä sillä, että alueelle ei silloin tulisi petojakaan, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi supikoirat kyllä löytävät aina paikan, johon mennä suojaan. Uusi pesäpaikka voi tosin olla turvalliseen koirametsästykseen sopimaton kallionkolo, jos hyviä luolia ei ole tarjolla. Lisäksi uusien paikkojen etsiminen on kovaa työtä, johon joutuu väistämättä, jos entiset luolat on pilattu.

Vino kansi, jossa puut on tuettu kaivannon pohjasta seinämään, on hyvä ja kestävä ratkaisu. Kuva: Ere Grenfors
Vino kansi, jossa puut on tuettu kaivannon pohjasta seinämään, on hyvä ja kestävä ratkaisu. Kuva: Ere Grenfors

Kansi kiinni ja maata päälle

Luolia entisöidessä tehdyt kaivannot niin sanotusti kansitetaan, jolloin seuraavalla kerralla on huomattavasti helpompi päästä käsiksi luolan asukkeihin. Kannet tulee tehdä niin, ettei kaivannoista aiheudu vaaraa muille metsässä liikkujille. Niiden tulee olla myös tarpeeksi vahvoja ja tiiviitä, etteivät ne sortuessaan tuki luolaa tai vastaavasti päästä sinne kosteutta ja vetoa

Kansien tekoon on useampia tyylejä ja tekotapa vaihtelee myös sen mukaan, minkälainen monttu on tullut kaivettua. Tyyli on vapaa, kunhan kansi on riittävän kestävä ja turvallinen. Homma aloitetaan peittämällä varsinainen aukko luolastoon sopivan mittaisilla puilla. Vanerinkappaleet ovat myös sopivia tähän tarkoitukseen. Aukkoa voidaan tiivistää tarvittaessa kuusenhavuilla.

Varmin tapa on tehdä vino kansi siten, että puut tukeutuvat kaivannon pohjalta seinämään, peittäen aukon luolastoon. Ajoittain kansipuut joudutaan asettelemaan myös vaakatasoon, jolloin kaivannon seinämään kannattaa loveta lapiolla hyllyä kansipuita varten. Kansi tulee pyrkiä tekemään mahdollisimman syvälle, jotta siihen saadaan riittävästi maata päälle. Kaivettu maa kannattaakin kasata kaivannon laidalle yhteen kasaan, josta se on helppo lapioida takaisin. Kansi kannattaa myös merkitä vaikkapa ranganpätkällä, jotta se löytyy myös esimerkiksi syvemmän lumen aikaan.

Kannen paikka on hyvä merkitä seuraavia kertoja helpottamaan.
Kannen paikka on hyvä merkitä seuraavia kertoja helpottamaan.

Vältä ”mummoansoja”

Kovan työn jälkeen voi olla suuri kiusaus tehdä kansi lähelle maanpinnan tasoa. Niin sanottuja mummoansoja, eli aivan maanpintaan tehtyjä kansia, tulee kuitenkin välttää. Ne aiheuttavat turvallisuusriskin metsässä liikkujille. Naapurin Hilja voi kokea järkytyksen, jos kulkukorkeus muuttuu mustikkareissulla yhtäkkiä kolme metriä alaspäin. Lisäksi kevään sulamisvedet ja kesän sateet kuluttavat maa-ainesta ja pahimmassa tapauksessa romahduttavat kannen, jos kannen päällä ei ole juurikaan maata. Mummoansan viimeistelevät lahot tikut kansipuina. Kannattaa siis myös huolehtia, että kansipuut ovat riittävän vahvat. Ranteenvahvuinen tuore tai kuiva puu sopii jo mainiosti.

Turvallisuus ennen kaikkea. Kannen tulee kestää ihmisen paino.
Turvallisuus ennen kaikkea. Kannen tulee kestää ihmisen paino.
Kantta voi tiivistää kuusenhavuilla, jotta maa-aines ei pääse valumaan luolastoon. Kuva: Ere GrenforsKantta voi tiivistää kuusenhavuilla, jotta maa-aines ei pääse valumaan luolastoon. Kuva: Ere Grenfors

Luolametsästäjän muistilista:

  • Kysy toimintaan aina lupa maanomistajalta.

  • Entisöi luola mahdollisimman hyvin.

  • Pyri tekemään kansi kaivannon pohjalle.

  • Käytä riittävän vahvoja kansipuita.

  • Täytä kaivanto vähintään maan pinnan tasolle asti.

  • Merkitse kansi.

  • Jätä luolaston ympäristö siistiksi.