Leiriläiset yhteiskuvassa. Kuva: Eeva Kivistö.
Leiriläiset yhteiskuvassa. Kuva: Eeva Kivistö.

Valkohäntäpeura tuli tutuksi

Innokkaat nuoret metsästäjät pääsivät valkohäntäpeurajahtiin ja saalistakin saatiin.

Peurakaatoja 16. 18 väsynyttä, mutta sitäkin innostuneempaa, uusia kokemuksia ja kavereita saanutta nuorta metsästäjää oli aamupalalla viimeisenä leiriaamuna Loimaalla, Virttaan Erä-Veikkojen majalla.

Kaikkien aikojen toinen MetsästysMetso-leiri Varsinais-Suomessa 19.–22. tammikuuta onnistui hienosti. Nuorimmat leiriläiset olivat 12-vuotiaita, vanhimmat 17. Talvinen, tyyni pakkasilma suosi nelipäiväistä leiriä.

Virttaan Erä-Veikkojen puheenjohtaja Sami Kivistö toimi leirin johtajana. Hänkin väsynyt, mutta tyytyväinen. Kivistö oli nimittäin viimeiset 11 tuntia kyttioppaana.

Leiri alkoi tarkkuusammunnalla. Vuorossa Ilkka Oksanen Salosta. Kuva: Sari Keskitalo

Leiri alkoi tarkkuusammunnalla. Vuorossa Ilkka Oksanen Salosta. Kuva: Sari Keskitalo

Laaja kattaus metsästyksestä

– Ei yhtään haavakkoa. Vasoja, naaraita ja uroksia. Nuoret olivat hyviä ampujia. Jokainen näki valkohäntäpeuroja, vaikka kaikille ei tullutkaan kaatoa. 13 pääsi ampumaan, Kivistö summasi kahden ajojahdin ja kolmen kytti-illan tuloksen.

Virttaan Erä-Veikot, Alastaron Metsästysseura ja Alastaron riistanhoitoyhdistys järjestivät yhteistyössä leirin, jonka suunnittelu aloitettiin vuosi sitten. Kivistö halusi, että leiri on monipuolinen ja opastaa nuoria kattavasti metsästyksen saloihin aina saaliinkäsittelyä ja koirarotuja myöden, riistanhoitoa unohtamatta.

Leiri alkoi aseenkäsittelyllä ja kohdistusammunnoilla. Viimeisenä päivänä opeteltiin saaliinkäsittelyä. Saaliseläiminä olivat valkohäntäpeurat, sillä Loimaa on Urjalan ja Ypäjän ohella maamme peuravaltaisinta aluetta. Niin saalismäärissä kuin hirvieläinkolareissa mitattuna.

Leirin käytännön totetuksesta vastasi 30 talkoolaista: jokaiselle 18 leiriläiselle oli oma opas ajojahdissa ja kytissä, koiramiehiä ajojahdissa oli neljä, muonituksesta vastasi viisi ja lisäksi kolme henkilöä oli kuljetustehtävissä.

Loimaalainen 13-vuotias Onni Mattila ampui elämänsä ensimmäisen peuran. Onni aikoo tehdä kuusitappisen peurapukin päästä ja sarvista trofeen. Kuva: Sari Keskitalo

Loimaalainen 13-vuotias Onni Mattila ampui elämänsä ensimmäisen peuran. Onni aikoo tehdä kuusitappisen peurapukin päästä ja sarvista trofeen. Kuva: Sari Keskitalo

Onnille onnistunut riistalaukaus

Yksi leirin innostuneimmista ja samalla onnitelluimmista osallistujista oli loimaalainen Onni Mattila, 13. Hän ampui elämänsä ensimmäisen peuran, 6-piikkisen pukin 11 tunnin kytissä olon tuloksena.

– Erilaisia peuroja kävi 15–17. Ne olivat kovin levottomia. Mutta kun tämä tuli hollille sopivasti, puolen minuutin päästä ammuin. Kyllä jännitti. Luoti meni lavan kautta sydämeen, Onni kertoo.

Onni ajatteli jo tuntia ennen ensimmäistä kaatoaan lähtevänsä pois. Välillä tuli torkahdeltuakin. Mutta Sami Kivistö oppaana innosti jatkamaan eikä turhaan.

Onni suoritti metsästyskortin vuosi sitten. Ampumakoe puuttui, mutta sen hän suoritti kertalaakista ensimmäisenä leiripäivänä. Onni sanoo olleensa aina kiinnostunut luonnosta, kalastuksesta ja metsästyksestä. Kun hän huomasi, että lähes kotimaisemissa on metsästysleiri, Kauhanojan kouluun lähti lupa-anomus kahdesta vapaapäivästä.

Jo aiemmin hän on ollut Metso-leirillä Karjalohjalla. Samoin tutun metsästäjän kanssa luolakoirajahdissa.

– Pappa on ampunut 50 hirveä ja olen ollut nylkemässä. Isä on ampunut kyyhkyjä, Onni kertoo sukunsa metsästystaustasta.

Ensi peurajahtikaudella Loimaalla Kauhanojan–Joenperän Erämiehet saavat innokkaan peuran metsästäjän. Onni haki jäsenyyttä kotikylänsä metsästysseuraan.

– Heti kun pääsen, menen peuraporukkaan. Ensin kai kyttiin ja sitten ajojahtiin, Onni suunnittelee.

Peuran päästä Onni tekee ensimmäisen trofeensa. Lisäksi hän sai ampujalle kuuluvaa fileetä sekä kielen, sydämen ja maksan. Jokainen leiriläinen sai kotiin viemiseksi peuran lihaa. Leirin saaliista pääsivät nauttimaan myös maanomistajat.

Timo Reiman opasti ruhon leikkaamisessa. Jos niska ei irtoa puukolla, kannattaa ottaa saha avuksi.Timo Reiman opasti ruhon leikkaamisessa. Jos niska ei irtoa puukolla, kannattaa ottaa saha avuksi.

Ajojahti uusi kokemus

– Paljon uusia kavereita ja kokemuksia, summasivat Sulkavalta leirille tulleet Eelis Heikkinen, 12, Lassi Honkanen,12, ja Julius Honkanen, 11.

– Ja tietty eka kaato ajojahdista. Puoli tuntia olin passissa. Aika jännittävä tilanne, Eelis lisäsi.

Sulkavalta Virttaalle on lähes 400 kilometriä. Matka taittui linja-autolla. Poikien isät metsästävät Pohjois-Sulkavan Erässä. Alueella on vahva hirvikanta, mutta ei peuroja. Poikien mielestä oli hieno nähdä juuri peuroja. Sulkavalla peuroja on nähty vain Partalan saaressa.

– Opin käyttämään suoravetolukkoista kivääriä, Lassi lisäsi vielä leirin parhaimmaksi anniksi uusien kaverin ohella.

Sulkavan lisäksi leiriläisiä oli Varsinais-Suomen ohella Laukaasta, Pielavedeltä ja Kotkasta.