Nuori saksanmetsästysterrieri. Kuva: Henna Rouhiainen
Nuori saksanmetsästysterrieri. Kuva: Henna Rouhiainen

Saksanmetsästysterrieristä luolakoiraksi

Viime vuonna Digi-Jahdissa alkoi metsästyskoirarotujen pentukoulutuksesta kertova juttusarja, jonka tarkoituksena on tutustuttaa lukijoita eri rotuihin ja neuvoa aloittelevia koiranohjaajia. Tämän vuoden ensimmäisen Digi-Jahdin päätähtenä on riistaviettinen ja rohkea saksanmetsästysterrieri.

Saksanmetsästysterrieri Murun jahtipäivän lepohetki. Kuva: Kaisa Huttunen

Saksanmetsästysterrieri Murun jahtipäivän lepohetki. Kuva: Kaisa Huttunen

Saksanmetsästysterrierin historia ulottuu ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen Saksaan, jossa ryhmä innokkaita metsästäjiä lähti jalostamaan useiden englantilaisten terrierirotujen pohjalta pelkästään metsästyskäyttöön soveltuvaa koirarotua. Jalostuksen päämääränä oli tuottaa sekä maan päällä että alla työskentelevä kova, sisukas ja taistelutahtoinen metsästyskoira.

Ensimmäiset saksanmetsästysterrierit tuotiin Suomeen 1970-luvun puolivälissä. Täällä saksanmetsästysterrieriä käytetään pääosin luolakoirana, vaikka se toimii hyvin myös karkottavana koirana sorkkaeläinten ja jäniksen metsästyksessä sekä noutavana koirana vedessä ja maalla.

Luolassa koira paikallistaa saaliin ja pyrkii pysäyttämään sen joko haukkumalla tai kiinnitarttumalla. Paikallistamalla koiran sijainnin tutkalla metsästäjä osaa kaivaa oikeasta paikasta koiran ja saaliin luokse. Koira voi myös painostaa saaliseläimen ulos pesästään, jolloin passimiehillä on mahdollisuus ampua se.

Saksanmetsästysterrieri on pienehkö, tiivis ja sopusuhteinen metsästyskoira. Kuva: Henna Rouhiainen

Saksanmetsästysterrieri on pienehkö, tiivis ja sopusuhteinen metsästyskoira. Kuva: Henna Rouhiainen

Suomessa pääosin luolakoirina

Kahden saksanmetsästysterrierin emäntä Joija Tikkanen (Pormestarin kennel) hankki ensimmäisen terrierinsä alun perin pienpetopyyntiin.

– Perimmäinen syy rotuvalintaan oli supikoirakannan kasvu. Lisäksi ajattelimme mieheni kanssa tuolloin, että koska saksanmetsästysterrieri on niin monikäyttöinen, pärjäämme yhdellä koiralla. Vaikka tämä pitää paikkansa, meidän kotitaloudessa asuu nykyään kahden sakun lisäksi neljä muun rotuista koiraa. Ja seuraavasta pentueesta on tarkoitus jättää vielä pari uutta sakua meille itsellemme, naurahtaa Tikkanen.

Luolapyynnin lisäksi Tikkanen metsästää terriereiden kanssa vesilintuja ja villisikoja.

– Meillä ei ole ollut tarvetta noutajille, koska sakut toimivat niin hyvin vedessä. Pieni koira on kätevä sorsajahdissa, koska se on helppo nostaa vedestä veneeseen. Sikajahdeissa terrierimme ovat työskennelleet yhdessä länsisiperianlaikojemme kanssa.

Vaikka saksanmetsästysterrieri toimii sekä pysäyttävänä että karkottavana koirana, niitä hankitaan Suomessa pääosin luolametsästykseen.

– Käytän sakujani pääosin luolapyynnissä, koska muihin hommiin minulla on muita metsästyskoiria. Satunnaisesti olen kyllä käyttänyt niitä myös karkottavana koirana jänis- ja sorkkaeläinpyynnissä, jos sääolosuhteet ovat olleet esimerkiksi mäyräkoiralle mahdottomia, kertoo Matti Penttinen (Korpinaavan kennel).

Mies on harrastanut luolapyyntiä porukassa viitisentoista vuotta ja omilla koirilla reilut viitisen vuotta. Ensimmäisen oman sakun hän hankki nelisen vuotta sitten. Tällä hetkellä kotona on kolme aikuista ja yksi puolivuotias saksanmetsästysterrieri sekä kuusi helmikuussa syntynyttä pentua.

Joija Tikkasen Muru ja Maisa odottelevat veneessä pääsyä pienpetojahtiin. Kuva: Ari Lehtimäki

Joija Tikkasen Muru ja Maisa odottelevat veneessä pääsyä pienpetojahtiin. Kuva: Ari Lehtimäki

Yhteistyökykyä vahvistetaan yhdessä tekemällä

Perustottelevaisuus ja käsiteltävyys helpottavat huomattavasti yhdessäeloa ja käytännön metsästystä. Saksanmetsästysterrierit ovat kovapäisiä koiria, jotka ottavat mielellään kotona pomon paikan, jos niille ei tehdä pennusta lähtien selväksi, kuka on laumanjohtaja.

Kiihkeys ja periksiantamattomuus ovat valttia maan alla, mutta maan päällä tulee yhteistyön ihmisten kanssa sujua. Tuskin kukaan haluaa luolakoiraa, joka täytyy viedä hitsaushanskat käsissä pesälle ja sieltä pois.

Tärkeimmät käskyt koiran turvallisuuden kannalta ovat paikka, tänne ja irti. Johdonmukaisella koulutuksella helposti kiihtyvät terrierit saadaan käskystä pysymään paikallaan.

– Tiedän ihmisiä, jotka käyttävät sakuja esimerkiksi kyyhky- ja varisjahdeissa. Niissä koiran pitää malttaa odottaa, kunnes ohjaaja antaa luvan linnun noutamiseen, kertoo Tikkanen.

Riistaveriset saksanmetsästysterrierit eivät millään haluaisi jättää työmaataan kesken. Siksi niitä on vaikea kouluttaa tulemaan luokse käytännön metsästystilanteissa. Elämä koiran kanssa on kuitenkin helpompaa, jos se tottelee luoksetulokäskyä edes metsästystilanteiden ulkopuolella.

Penttinen on treenannut kaikkien koiriensa kanssa pennusta lähtien luoksetuloa. Hänen kolmesta aikuisesta saksanmetsästysterrieristään yksi on sellainen kullanarvoinen yksilö, joka tulee käskystä luokse jopa luolasta. Tämä taipumuksen ansiosta sitä voidaan käyttää niissäkin paikoissa, missä ei pääse kaivamalla riistan luokse.

Saaliista luopumista eli irti-käskyä aletaan harjoittelemaan jo pikkupentuna, vaikkapa leluilla ja palloilla. Sakuilla on taipumusta resurssiaggressiivisuuteen eli ne puolustavat herkästi lelujen lisäksi ruokaa, lepopaikkoja ja joskus omia ihmisiäkin.

– Meillä kukaan koirista ei saa murista ihmiselle. Saaliin luovuttamista harjoitellaan ottamalla pennulta aika-ajoin luu pois, minkä jälkeen se annetaan koiralle heti takaisin. Näin ne oppivat, että ihmiseen voi luottaa. Jos koulutuksesta huolimatta koira kuumenee vaikkapa luista, on parempi olla antamatta niitä sille, neuvoo Penttinen.

Saaliista luopuminen helpottaa myös metsästystilanteissa, kun vieraskin pystyy ottamaan koiralta saaliin pois.

Koiran ja omistajan yhteistyökykyä vahvistetaan puuhailemalla pennun kanssa mahdollisimman paljon.

– Yhdessä tekeminen vahvistaa omistajan ja koiran välistä sidettä, jolloin se ei metsästä pelkästään itselleen, vaan myös isännälleen. Esimerkiksi oma urokseni on kuin ihmisen mieli. Se voi työstää riistaa maan alla haukkuen, mutta kun se kuulee, että aloitan kaivamisen, se tietää, että minä olen tulossa siitä kohtaa. Silloin se laittaa kaiken peliin ja pitää saalista otteessa, kertoo Penttinen.

Matti Penttinen korostaa koiran ja omistajan välistä yhteistyötä. Kuva: Henna Rouhiainen

Matti Penttinen korostaa koiran ja omistajan välistä yhteistyötä. Kuva: Henna Rouhiainen

Koiran pään pitää olla valmis

Luolatyöskentely on saksanmetsästysterriereillä geeneissä, eikä sitä voida varsinaisesti opetella. Pentuja voidaan kuitenkin totuttaa ahtaisiin ja pimeisiin paikkoihin. Jos ne menevät kotona hyllyn tai sohvan alle, niitä ei mennä auttamaan, vaan niiden annetaan peruutella sieltä itsenäisesti pois. Kotiin voidaan varta vasten rakentaa erilaisia harjoitusputkia pennuille.

Metsässä kulkiessa pentu tottuu riistan hajuihin. Sen voi antaa tutustua myös tyhjiin ladonalusiin tai asumattomiin mataliin maapesiin. Ensimmäiset riistakosketukset tapahtuvat joko maan päällä tai keinoluolissa alle vuoden ikäisenä.

– Pintapyynti on hyvää treeniä. Ensimmäisillä kerroilla laitan nuoren koiran kokeneemman koiran matkaan. Pinnalla on helpompi työskennellä kuin maan alla, ja koira oppii hyvin työstämään riistaeläintä sopivalta etäisyydeltä, kertoo Tikkanen.

Keinoluolilla koira saa ensin tutustua häkissä olevaan kettuun. Jos se reagoi siihen rohkeasti haukkuen, koiran voi laittaa putkistoon. Pentua ei saa koskaan pakottaa putkeen, jos se ei ole siihen vielä valmis.

– Sen työskentelyä motivoidaan aina kehuilla ja rohkaisuilla. Vaikka keinoluolilla harjoittelu ei vastaa käytännön metsästystä, siellä näkee juuri kyseisen koiran työskentelytapoja ja myös, onko koira jo valmis maapesille, jatkaa Tikkanen.

Tarkkaa ikäsuositusta maaluoliin viemiselle on vaikea antaa. Ajankohtaan vaikuttaa kyseisen koiran kehitysvaihe. Vaikka puolivuotiaalla koiralla olisi jo kova vietti riistalle, sen pää ei välttämättä ole vielä tarpeeksi kehittynyt luolatyöskentelyyn.

Jos pentu saa nenilleen vaikkapa supikoiralta, kehitykseen voi tulla takapakkia tai pahimmillaan koira ei halua enää mennä luolaan.

– Itse vältän alle vuoden ikäisen koiran viemistä pesille. Ymmärrän kyllä omistajan innostusta, jos puolivuotias pentu alkaa rokkaamaan. Etenkin, jos hänellä ei ole pennun lisäksi muita koiria, koiraa halutaan alkaa käyttää heti kun se pelittää. Seuraukset kuitenkin voivat olla peruuttamattomia, jos kokematon pentu törmää pesällä yhteen esimerkiksi mäyrän kanssa, varoittaa Penttinen.

Ensimmäisten luonnonpesien olisi hyvä olla ladonalusia tai helppoja ja matalia maapesiä. Vasta iän ja kokemuksen kartuttua koira voidaan laittaa laajempiin ja syvempiin luonnonpesiin. Kivikkotyöskentelyssä sen pitää olla jo hyvin kokenut.

– Supikoiralla kannattaa aloittaa. Se on helpompi metsästettävä kuin kettu ja mäyrä, jotka iskevät koiraa kovempaa takaisin. Jos koira saa supikoiralta pieniä osumia, se oppii seuraavalla kerralla olemaan varovaisempi. Kokemuksen myötä koirasta kehittyy taitavampi riistantyöstäjä, jonka uskaltaa laittaa haastavampiin paikkoihin ja työskentelemään taitoa vaativamman riistan kanssa, neuvoo Tikkanen.

Jos ensimmäinen saalis kiinnostaa nuorta koiraa liikaa, sen ei anneta antaa ravistella sitä kovin kauaa, vaan raato laitetaan siltä pian piiloon. Innokkaan koiran kun voi olla vaikea luopua fyysisesti ja henkisesti ensimmäisestä saaliistaan.

– Kaikkia koiria raato ei kiinnosta lainkaan, eikä sitä pidä edes alkaa vahvistaa. Joskus voi olla viisaampaa olla näyttämättä koiralle lainkaan saalista, jotta se malttaa lähteä hakemaan pesästä uutta elukkaa, pohtii Penttinen.

Latojen alustat ja autiotalot ovat hyviä työmaita erityisesti nuorille koirille. Kuva: Henna Rouhiainen

Latojen alustat ja autiotalot ovat hyviä työmaita erityisesti nuorille koirille. Kuva: Henna Rouhiainen

Millainen pentu sopii minulle?

Saksanmetsästysterriereissä ei ole erikseen näyttely- ja käyttölinjaa, vaan kaikki koirat ovat metsästyskoiria. Niitä ei tulisikaan hankkia pelkästään seurakoiraksi. Rotu soveltuu hyvin lapsiperheille, kunhan perustottelevaisuutta opetetaan pennusta lähtien.

– Itselleni ei ole koskaan tullut vastaan vihaista sakua. Pääosin koirat toimivat hyvin myös vieraiden ihmisten kanssa metsällä. Meillä on kotona pieniä lapsia, ja koirat tulevat hyvin toimeen niiden kanssa. Kotonahan nuo ovat ihan lässyköitä. Kovuus näkyy vasta kun mennään metsälle, kertoo Tikkanen.

Myös Penttisen kotitalouteen kuuluu pieniä lapsia. Perheen ensimmäiseksi koiraksi mies ei kuitenkaan sakua möisi.

– Sakujen, kuten mäyräkoirienkin, pentukoulutus vaatii omistajalta omanlaista määrätietoisuutta. Jos tällaisille koirille ei osata laittaa rajoja, niistä voi tulla ongelmayksilöitä.

Myös turkin laatuun kannattaa kiinnittää huomiota sakua hankkiessa. Samasta pentueesta voi löytyä sekä karkeakarvaisia, karkeita pitkäkarvaisia tai lyhytkarvaisia yksilöitä.

– Karkea karvanlaatu suojaa parhaiten koiran kasvoja, mutta pitkäkarvaisia koiria on vaikeinta pestä, kertoo Tikkanen.

Luolissa elää monenlaisia loisia, minkä vuoksi koirat pestään aina reissujen jälkeen.

Tutuilta harrastajilta tai Suomen Saksanmetsästysterrierit ry:ltä voi pyytää apua pennun valinnassa. Järjestön edustajat tietävät usein myynnissä olevien pentujen vanhemmista.

– Pääsääntöisestihän saksanmetsästysterrierejä otetaan luolakoiriksi, mutta jotkut haluavat harrastaa niiden kanssa monipuolisemmin. Yhdistyksessä osataan neuvoa, onko vanhempia käytetty karkottavina koirina tai noutajina, tai millaisia luolatyöskentelijöitä ne ovat, neuvoo Tikkanen.

Penttinen kannustaa saksanmetsästysterrierin hankinnasta haaveilevia ottamaan rohkeasti yhteyttä luolapyytäjiin ja katsomaan touhua paikan päälle.

– Luolilla tutustuu erilaisiin koiriin ja niiden työskentelyvahvuuksiin. Se kertoo enemmän kuin puhelimessa keskustelu tai nettikirjoittelut.

Metsästämisen lisäksi saksanmetsästysterrierien kanssa voidaan harrastaa metsästyskoirakokeita sekä näyttelyitä. Molemmista saadaan arvokasta tietoa koiran jalostusta varten.

– Kaikenlainen puuhastelu koirien kanssa metsästyskauden ulkopuolella tuo koiralle virikkeitä ja vahvistaa omistajan ja koiran välistä sidettä. Ei koira mene pilalle, vaikka harrastaisi sen kanssa koiratanssia, naureskelee Penttinen.

Lisätietoja rodusta:

http://www.saksanmetsastysterrierit.org/

Suloinen saksanmetsästysterrieripentukin vaatii johdonmukaista ja määrätietoista koulutusta. Kuva: Henna RouhiainenSuloinen saksanmetsästysterrieripentukin vaatii johdonmukaista ja määrätietoista koulutusta. Kuva: Henna Rouhiainen