Normaalitaitteinen silmä.
Normaalitaitteinen silmä.

Laseilla vai ilman?

Näköä voidaan korjata

Metsästäjän tärkein aisti on näkö. Hyvä näkö ei ole metsästäjälle pelkästään saaliin saamisen kannalta välttämätöntä, vaan se on myös tärkeimpiä turvallisuustekijöitä.

Hyvässä valossa pärjää heikommallakin näöllä, mutta pienikin heikennys näöntarkkuudessa korostuu, kun olosuhteet muuttuvat vaikeammaksi. Hyvälläkin näöllä on usein hankaluuksia toimia sumussa, hämärässä, lumisateessa tai matalan kontrastin tilanteissa (valkoinen jänis lumihankea vasten tai hirvi tummaa kuusikkoa vasten).

Ikänäköisille metsästäjille viime vuodet ovat muuttaneet näkövaatimuksia, koska lähelle katsomista (kännykkä, koiratutka, GPS, tabletti) on kesken jahtien takavuosia enemmän. Tässä kirjoituksessa käydään läpi tavallisimmat taittoviat ja menetelmät niiden korjaamiseksi.

Normaalitaitteinen silmä.Normaalitaitteinen silmä.

Tarkan kuvan muodostuminen

Näkemisen fysiologian kannalta on mielekästä jakaa metsästäjät kahteen ryhmään, yli 40-vuotiaat ja alle 40-vuotiaat. Jako sen vuoksi, että alle nelikymppisen näkö ilman apuvälineitä on monipuolisempi, koska oma silmä (mykiö) kykenee muuttamaan voimakkuutta eli fokusoimaan kuvan teräväksi lähelle.

Toki alle neljäkymmentävuotiaan silmissä voi olla samat taittoviat (likitaitteisuus, kaukotaitteisuus tai hajataitteisuus) kuin vanhemmilla, mutta perustaittovian korjauksella näkö toimii sekä lähelle että kauas.

Silmä toimii kuten kamera, jossa edessä oleva kuva heijastetaan linssijärjestelmän läpi filmille. Linssijärjestelmä fokusoi kuvan filmille teräväksi. Sama tapahtuu silmässäkin, jossa filminä toimii silmänpohjassa oleva verkkokalvo ja linssinä toimii sarveiskalvo ja mykiö. Sarveiskalvo taittaa kuvaa 2/3 ja mykiö 1/3 tarvittavasta noin 60 diopterista.

Likitaitteinen silmä.Likitaitteinen silmä.

Likitaitteisuus

Likitaitteisella silmällä ei voi nähdä terävästi kauas. Terävä kuva ei muodostu verkkokalvolle, vaan verkkokalvon etupuolelle.

Terävä kuva saadaan siirrettyä oikealle kohdalle miinuslinssillä. Likitaitteisuuden hyvä puoli on, että likitaitteinen näkee lähelle. Etäisyys, jolle likitaitteisella silmällä näkee lähelle, riippuu likitaitteisuuden määrästä. Ikänäköiselle voi olla hyötyä likitaitteisuudesta, jos voimakkuus sattuu olemaan sopiva lähelle näkemiseen.

Kaukotaitteinen silmä.Kaukotaitteinen silmä.

Kaukotaitteisuus

Kaukotaitteisella silmällä tarkka kuva muodostuu verkkokalvon taakse eli silmä on liian lyhyt tai silmän oma taittovoima on liian vähäinen.

Tarkka kuva saadaan pluslinssillä. Nuori kaukotaitteinen pystyy itse tuottamaan lisää plussaa oman mykiön työllä eli näkemään sekä lähelle että kauas, mutta tarkka näkeminen vaatii silmältä mukauttamistyötä jatkuvasti.

Myöhemmällä iällä tuo mukauttaminen voi tuntua raskaalta, ja jossain vaiheessa se ei enää onnistukaan, jolloin kuva on ensin lähelle sumea ja myöhemmin myös kauas. Nuori kaukotaitteinen pärjää yksitehoisilla pluslaseilla, joilla lähelle katsoessaan hän käyttää lisäksi silmän omaa kykyä tehdä plusvoimakkuutta ja kauas katsoessa silmä on rentona.

Kaukotaitteisuuden lisäksi silmässä voi olla hajataitteisuutta, jonka kompensoiminen ei onnistu nuorellakaan ilman silmä- tai piilolaseja.

Hajataitteisuus

Hajataitteisuus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vaakasuunnassa silmä taittaa oikein, mutta pystysuunnassa ei, jolloin kuva näyttää venytetyltä ja sumealta. Hajataitteisuus korjataan sylinterilinssillä.

Ikänäkö

Yli neljäkymppisen mykiö on menettänyt kimmoisuuttaan niin paljon, ettei lähelle fokusointi enää onnistu, tai se tuntuu raskaalta ja voi aiheuttaa silmien rasittumista tai päänsärkyä. Vaivaa kutsutaan ikänäöksi ja vaiva korjataan useimmiten pluslaseilla.

Jos silmälasien voimakkuus säädetään niin, että kuva on terävä lukuetäisyydelle, ei laseilla näe terävästi kauas. Useimmiten ikänäköiset käyttävät moniteholaseja, joiden linssin yläosalla kuva on terävä kauas ja linssin alaosan läpi katsoessa kuva on terävä lähelle. Ikänäkö voidaan korjata myös monitehopiilolinsseillä, jossa idea on sama kuin monitehosilmälaseissa.

Silmälasit

Silmälaseilla voidaan korjata likitaitteisuus, kaukotaitteisuus, hajataitteisuus ja ikänäkö. Silmälasien hyvänä puolena metsästäjälle on se, että lasit toimivat näön terävöittämisen lisäksi silmien suojina tuulelta, pakkaselta ja esimerkiksi risun iskemiltä.

Lasien huonoja puolia ovat lasien herkkä huurtuminen ja kastuminen. Kokematonta silmälasien käyttäjää häiritsevät myös silmälasien sankojen aiheuttamat katveet näkökentän reunoilla. Pidempään laseja käyttänyt ei näitä enää havainnoi.

Ikänäön korjaamiseen suunnitellut moniteholasit voivat lisäksi vaikeuttaa epätasaisessa maastossa liikkumista, koska maahan joutuu katsomaan lasien alaosan läpi, jolloin maa näkyy sumeana, ja etäisyyksien arviointi on vaikeaa. Moniteholasit aiheuttavat alaviistoon katsottaessa myös kuvan vääristymistä. Pidempään moniteholaseja käyttänyt tottuu kääntämään päätä siten, että kuvan vääristymät eivät haittaa.

Piilolinssit

Piilolinssit ovat monelle metsästäjälle todella hyvä vaihtoehto, ja niillä voidaan korjata kaikkia taittovikoja. Koska piilolinssi on kiinni silmän pinnassa, kuvan laatu on usein parempi kuin silmälaseilla, eikä silmälasien sangoista tulevat katveet häiritse. Ikänäköiselle piilolinssin käyttäjälle on tarjolla moniteholinssejä. Lähinäkö voidaan myös tehdä vain toiseen silmään.

Kaikille piilolinssit eivät kuitenkaan sovi. Voimakkaasti kuivavat silmät voivat ärsyyntyä piilolinsseistä, ja tällöin linssit voivat jopa lähteä silmästä omia aikojaan. Piilolinssien käyttö vaatii käyttäjältä jonkin myös verran opettelemista.

Silmien leikkaukset

Laserleikkaus

Taittoviat voidaan korjata usealla eri leikkausmenetelmällä. Yleisin leikkausmenetelmä on silmän sarveiskalvon uudelleenmuotoilu laserilla (SMILE tai femtolasik).

Laserleikkaus sopii erityisen hyvin nuorille, joille tehdään laserilla terävä kaukonäkö. Kun taittovirhettä ei enää ole, kuva mukautetaan teräväksi lähelle mykiön avulla. Isolla osalla laserleikatuista näkö on parempi ilman laseja kuin laseilla tai piilolinsseillä oli ennen leikkausta.

Ikänäköikäisellä leikkausmenetelmän valinta ei olekaan niin yksinkertaista. Jos molempien silmien kuva tehdään laserilla kauas teräväksi, niin lähelle ei näe ilman silmälaseja. Siksi laserilla joudutaan tekemään yli 40-vuotiaille toisesta silmästä lähi- ja toisesta kaukosilmä. Yhdellä silmällä näkeminen ei tietenkään vedä vertoja kahden silmän terävälle kuvalle, mutta monilla monovision toimii riittävän hyvin ja vapauttaa silmälasien käytöstä.

Linssileikkaus

Yli 50-vuotiaille varteenotettava vaihtoehto laserleikkaukselle on linssileikkaus. Linssileikkauksen tekniikka on sama kuin kaihileikkauksessa eli oma mykiö poistetaan ja tilalle laitetaan tekomykiö. Tekomykiön avulla voidaan tehdä joko edellä mainittu monovision tai asentaa monitehoinen tekomykiö, jolla näkee sekä lähelle että kauas.

Monitehoista tekomykiötä käyttävistä 80–90 prosenttia ei käytä silmälaseja missään tilanteessa. Monitehoisten linssien rajoitteena metsästäjälle on valon jakautuminen lähi- ja kaukofokukseen, jolloin osa valotehosta väistämättä menetetään. Kirkkaassa päivänvalossa haitta ei tule esiin, mutta hämärässä moniteholinssi ei ole yksiteholinssin veroinen.

Lisäksi moniteholinssin ominaisuuksiin kuuluvat pimeässä valojen ympärillä näkyvät halorenkaat tai viisteet. Ikänäköiselle ei siis ole olemassa täydellistä ratkaisua laseilla eikä ilman.

Kaihisilmä.Kaihisilmä.

Silmien terveys

Näköä voivat taittovikojen lisäksi heikentää taittovikojen lisäksi useat silmäsairaudet. Näistä yleisin on harmaakaihi, joka tarkoittaa mykiön samenemista.

Kaihi ei oikeastaan ole sairaus, vaan esimerkiksi hiusten harmaantumiseen verrattavissa oleva mykiön ikääntymismuutos, joka jossain vaiheessa elämää on odotettavissa kaikille. Harmaakaihi hoidetaan kaihileikkauksella.

Metsästäjälle erinomainen asia on silmän taittovoiman uudelleenkalibrointi leikkauksen yhteydessä. Leikkauksessa voidaan aiemmin silmälaseja käyttäneen taittovoimat nollata siten, että riippuvaisuus laseista vähenee tai loppuu kokonaan.

Silmien terveydestä huolehtiminen on turvallisuusasia metsästäjille. Useat silmäsairaudet eivät anna oireita ja ovat silti hoidettavissa tai pysäytettävissä. Siksi on syytä käydä säännöllisesti tarkastuttamassa silmät silmälääkärillä 40 ikävuoden jälkeen.

Kirjoittajan tarina

Olin itse likinäköinen metsästäjä, eli puolta metriä kauempana olevat kohteet näyttivät ilman silmälaseja sumeilta. En olisi huomannut ilman laseja puussa istuvaa teeriparvea 50 metrin päästä. En siis voinut kuvitellakaan metsästäväni ilman silmälaseja tai piilolinssejä.

Metsästin pitkään joko silmälaseilla tai piilolinsseillä. Piilolinsseillä näin todella hyvin, mutta ongelma oli silmien kuivaminen, ja monesti linssit alkoivat ajan myötä kaihertamaan ja varsinkin kuivilla pakkasilmoilla linssi saattoi herkästi lähteä silmästä.

Siirryin metsästämään enemmän silmälaseilla, mutta ajan kanssa iän karttuessa ja painon noustessa lasien huurtuminen aiheutti lisääntyvästi ongelmaa. Hirvihaukkuun hiipiminen huurrutti lasit lähes aina, vaikka kuinka rauhallisesti yritti mennä.

Marraskuisessa hirvijahdissa lasit huurussa päätin mennä laserleikkaukseen ja likinäköni korjattiin femtolasik-leikkauksella 2010. Päätös oli yksi parhaistani. Nyt en voisi kuvitellakaan metsästäväni lasit päässä. Näköni on tarkempi kuin laseilla ennen leikkausta, ja vapauden tunne harrastaa ilman laseja on vieläkin voimakas. Leikkauksen jälkeen aloitin uutena harrastuksena suunnistuksen ja rupesin uudelleen pelaamaan jääkiekkoa, koska lasittomuus sai nämä harrastukset tuntumaan kokonaan toisenlaiselta.