Riistakolmioita laskettiin kesällä ennätyksellisesti yli tuhat kappaletta.
Riistakolmioita laskettiin kesällä ennätyksellisesti yli tuhat kappaletta.

Riistantutkimuksen kuulumisia

Riistakolmioita laskettiin aktiivisesti

Riistakolmioita laskettiin kuluneena kesänä ennätyksellisesti yli tuhat kappaletta. Viimeksi samoihin lukuihin päästiin vuonna 1995.

Riistakolmiot löytyvät nykyään myös verkosta. Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Metsähallitus ja Metsästäjäliitto ovat kehittäneet yhdessä riistakolmiot.fi-verkkopalvelua riista- ja peltokolmiolaskijoiden avuksi. Kolmiolaskijan pitää luoda itselleen käyttäjätunnukset oma.riista.fi-palvelussa päästäkseen kirjaamaan laskentatuloksia sähköisesti. Oma riista -palveluun rekisteröidytään pankkitunnuksilla.

Rekisteröitymiseen tarvitaan myös matkapuhelinnumero sekä henkilökohtainen sähköpostiosoite, joka toimii samalla käyttäjätunnuksena. Suomen riistakeskus vastaa Oma riista -järjestelmän toteuttamisesta ja ylläpidosta.

Riistakolmioita kannattaa edelleen perustaa. Kolmio perustetaan kartalle (1:20 000) halutulle alueelle. Laskentaryhmät suunnittelevat itse kolmion sijainnin siten, että kolmion kulkeminen maastossa on mielekästä. Kolmio pyritään sijoittamaan etupäässä metsämaalle. Laajojen peltojen tai järvien ylittämistä tulee välttää. Erityisesti tulee huomioida joet ja kosteikot, joiden ylittäminen voi olla hankalaa niin kesällä kuin talvellakin.

Kesälaskennassa pellot ja järvet kierretään tekemättä laskentaa. Talvilaskennoissa voidaan olosuhteista riippuen hiihtää suoraan peltojen ja vesien yli.

Myyräkantojen huippu nyt Pohjois-Suomessa

Pohjois-Suomessa on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusten mukaan käsillä niin sanottu myyrähuippu. Keski- ja Länsi-Suomen myyräkannat ovat puolestaan alhaiset tai romahtamassa, kun taas Etelä- ja Itä-Suomessa kannat ovat kasvussa.

Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin myyrät ovat runsastuneet huippuunsa kesän aikana. Syksyllä sekä metsä- että peltomyyrän tiheydet olivat suuret. Myyräkannat voivat säilyä runsaina pitkälle talveen. Ensi kesään mennessä ne kuitenkin tulevat romahtamaan. Eteläisen ja itäisen Suomen myyräkannat ovat selvässä nousuvaiheessa. Tämä ennakoi myyrähuippua näille alueille vuoden 2016 loppupuolelle. Erityisesti metsämyyriä on monin paikoin jo melko runsaasti.

Myyrälajien kannat vaihtelevat yleensä säännöllisesti. Myyrähuippu on noin 3–4 vuoden välein, ja vaihtelu on tyypillisesti tapahtunut samaan tahtiin laajalla alueella. Kuitenkin muutamana viime vuotena eteläisessä Suomessa myyräkannat ovat vaihdelleet epämääräisesti. Nyt taas on havaittavissa merkkejä siitä, että viime vuosikymmenelle tyypillinen myyräkantojen vaihtelun samanaikaisuus eteläisemmässä Suomessa olisi muuttumassa pienipiirteisemmäksi alueelliseksi vaihteluksi.

Metsästäjiä myyräsykleissä kiinnostaa myyrien kannanvaihtelujen vaikutus metsäkanalintujen pesimämenestykseen. Silloin kun myyriä on runsaasti, pienpetojen saalistuspaine kohdistuu voimakkaasti runsaaseen ja helppoon myyräsaaliiseen, jolloin kanalintupoikueet pääsevät vähän helpommalla.

Myyräkantojen romahtaessa pienpedot joutuvat verottamaan taas enemmän myös kanalintupoikueita, mikä voi näkyä osaltaan syksyn kanalintujahdin saalisrepun täyttymisessä.