Uutiset
Pronssille yltäneen Rämäryhmän Teemu Liikanen kädessään kettu, joka oli joukkueen kolmas lauantaiaamulle. Kettua ajoi ansiokkaasti amerikankettukoira Pete. Kuva: Ere Grenfors
Pronssille yltäneen Rämäryhmän Teemu Liikanen kädessään kettu, joka oli joukkueen kolmas lauantaiaamulle. Kettua ajoi ansiokkaasti amerikankettukoira Pete. Kuva: Ere Grenfors

Suomussalmen ketut kovilla Pienpetopyynnin SM-kisoissa

Suomussalmen Juntusrannassa järjestetyssä pienpetojen pyyntikilpailussa tehtiin kovia tuloksia. Järjestyksessään kolmatta kertaa pidettyyn kisaan osallistui marraskuun puolessavälissä 22 kahdeksanmiehistä joukkuetta.

Viikonlopun mittaisessa kisassa pienpetoja sai pyytää kaikilla laillisilla menetelmillä. Koiria joukkueilla sai olla käytössään rajoittamaton määrä. Kullekin joukkueelle arvottiin oma pyyntialue ja maasto-opas. Jokaisesta pyydetystä pienpedosta joukkue sai yhden pisteen. Sallitut lajit olivat kettu, supikoira, näätä, mäyrä ja minkki.

Saalis oli mestaruuskisassa poikkeuksellisen runsas, mikä kertoo osaltaan alueen pienpetokannoista ja jahtiin hyvin sopivasta lumikelistä, mutta myös joukkueiden armottoman rautaisesta ammattitaidosta.

Kilpailussa saatiin saaliiksi peräti 82 pienpetoa, joista kettuja oli 62, näätiä 13 ja minkkejä seitsemän. Alueen kanalinnut taatusti kiittävät mittavasta riistanhoitotyöstä.

Laajempi kuvareportaasi on luettavissa Jahti-lehden printtiversiossa numerossa 1/2016.

Ere Grenfors

Lauri Kontro jatkaa Metsästäjäliiton puheenjohtajana. 
Kuva: Suvi Honkavaara
Lauri Kontro jatkaa Metsästäjäliiton puheenjohtajana. Kuva: Suvi Honkavaara

Lauri Kontro jatkaa puheenjohtajana

Suomen Metsästäjäliiton syysliittokokous pidettiin 21.11.2015 Helsingissä.

Lauri Kontro jatkaa Metsästäjäliiton puheenjohtajana. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Juha Lehtinen Satakunnan piiristä. Lehtisen tilalle liittohallitukseen valittiin jäljellä olevaksi vuodeksi Veli Seikola Varsinais-Suomen piiristä.

Uutena hallitukseen valittiin Jani Nuijanmaa Keski-Suomen piiristä. Muut erovuoroiset valittiin uudelleen.

Lue hallitusvalinnoista tarkemmin täältä.

Jäsenmaksu ja esitykset

Liiton jäsenmaksu pidettiin ennallaan 9,50 eurossa. Jäsenyhdistys maksaa jäsenmaksua 9,50 euroa per yhdistyksen jäsen. Kokouksessa hyväksyttiin myös Satakunnan piirin esitys muflonin metsästyksen sallimisesta haulipatruunoin ja jousiaseella. Esitystä perusteltiin turvallisuusnäkökohdilla ja kyseisten välineiden sopivuudella.

Liittokokous hyväksyi myös kaksi kannanottoa. Voit tarkastella niitä alla olevista linkeistä.

Tuliasedirektiiviehdotus

Susikanta

Teemu Simenius

Blood Lions näyttää trofeemetsästyksen mätäpaiseen

Suomessa sai vastikään ensi-iltansa eteläafrikkalainen Blood Lions -dokumenttielokuva. Se kertoo Etelä-Afrikassa laillisen, mutta epäeettisen leijonien tarhametsästyksen (canned hunting) kuvioista. Puolikesyjen, huonoissa oloissa kasvatettujen ja usein huumattujen eläinten ampuminen pienessä tarhassa 100-prosenttisella saalistakuulla ei ole metsästystä. Ammuttavan eläinyksilönkin voi usein valita netistä klikkailemalla. Metsästäjäliitto tuomitsee tarhametsästyksen täysin ja toivoo, että se kiellettäisiin lailla.

Tarhametsästys varjostaa myös eettistä metsästysturismia. Valitettavasti monissa yhteyksissä on pyritty erheellisesti kertomaan, että tällaista on kaikki trofeemetsästys. Sitä kautta halutaan kieltää muun muassa trofeiden tuonti Eurooppaan. Tällä olisi ikäviä vaikutuksia muun muassa metsästettäville eläinkannoille.

Ympäri maailmaa on runsaasti kestävällä pohjalla toimivia metsästystiloja, joiden toiminnasta hyötyy myös paikallinen luonto. Hyvänä esimerkkinä muun muassa Namibia, jossa tarhametsästys on kielletty, ja jossa eläinkannat ovat runsastuneet trofeemetsästyksen myötä.

Toinen hyvä esimerkki on Pakistan, jossa maan kansalliseläin kierteissarvikauris on pelastunut sukupuuton partaalta pitkälti trofeemetsästyksen tuomien rahojen ansiosta. Jos trofeemetsästys kielletään, moni maanomistaja Afrikassa siirtyy todennäköisesti puhtaaseen karjatalouteen, jolloin villieläimet nähdään enää pelkkänä ongelmana. Afrikan luonnon pahimmat uhat ovat elintilan häviäminen ja salatappaminen, ei laillinen metsästys.

Kai Tikkunen

Ahvenanmaan riistapäällikkö Robin Juslin sanoo kauriskannan olevan taas vahvassa kasvussa. 
Kuva: Panu Hiidenmies
Ahvenanmaan riistapäällikkö Robin Juslin sanoo kauriskannan olevan taas vahvassa kasvussa. Kuva: Panu Hiidenmies

Ahvenanmaalla vilkas riistavuosi

Vuonna 2014 Ahvenanmaalla kaadettiin 2 949 metsäkaurista. Kauriskanta on jälleen kasvussa ja laji on merkittävin riistaeläin saarella.

Mielenkiintoinen uutinen on, että Ahvenanmaalla kaadettiin myös 82 valkohäntäpeuraa ja laji on levittäytymässä alueella hyvää vauhtia.

Ahvenanmaalla on metsästäjiä 3 407. Vuonna 2014 yhteensä 996 muualta tullutta metsästäjää lunasti ahvenanmaalaisen metsästyskortin. Pääosa laivantuomista saapui Suomesta ja Ruotsista. Myös Tanskasta, Norjasta, Saksasta, Venäjältä, USA:sta, Tšekeistä, Belgiasta ja Färsaarilta saapui metsästäjiä saarelle.

Panu Hiidenmies

Alli on Itämerellä runsaslukuinen vesilintu. Suomi harkitsee kansallisen varauman tekoa allin tiukentuneeseen metsästysstatukseen. Kuva: Juha Hellström
Alli on Itämerellä runsaslukuinen vesilintu. Suomi harkitsee kansallisen varauman tekoa allin tiukentuneeseen metsästysstatukseen. Kuva: Juha Hellström

Muuttavien vesilintujen suojelusopimuskokouksen antia

Metsähanhen kansainvälinen hoitosuunnitelma hyväksyttiin

Suomen riistakeskuksen koordinoima taigametsähanhen kansainvälinen hoitosuunnitelma hyväksyttiin. Saksa vastusti suunnitelman hyväksymistä. Kyse oli väärinymmärryksestä koskien sitä, miten adaptiivinen metsästyssäätely mahdollistaa metsästyksen jatkumisen tulevaisuudessa.

Kestävä metsästys edellyttää pitkäjänteistä työtä elinvoimaisen kannan ja tulevaisuuden metsästysmahdollisuuksien turvaamiseksi. Väliaikainen metsästyksen keskeytys on osa sitä. Nyt käytännön työt metsähanhen parissa voidaan vihdoin aloittaa, ja hoitosuunnitelman toimeenpano alkaa alkuvuodesta 2016. Työ alkaa kansainvälisen työryhmän perustamisella, ja metsästyskestävyys analysoidaan mukautuvan metsästyksen pohjaksi. Yksi keskeinen sovittava asia on kannanhoitoalueiden kiintiöiden jako eri maiden kesken tasapuolisella tavalla.

Alueelliset ja henkilökohtaiset kiintiöt sekä saalisilmoitusvelvollisuus tulevat tarkan metsästysverotuksen suunnittelun perustaksi, mikä vähentää metsästysajan lyhentämisen tarvetta.

Metsästäjiä kiinnostaa kovasti taigametsähanhen metsästyksen jatkuminen. Pyyntiin pääsy edellyttää metsästyslain uudistuksen valmistumista. Edellä mainittu työryhmätyö on pohjana ja muuttoreitin kiintiöiden määrittäminen vie aikaa. Suomen riistakeskus avaa metsästystä heti, kun nämä asiat ovat kunnossa. Vuoden 2017 syksyn osalta voi olla varovaisen toiveikas, varsinkin jos kanta osoittaa elpymisen merkkejä myös talvehtimisalueilla. Metsästäjien apua siis tarvitaan.

Allin metsästyksen jatkuminen on vaarassa

Itämeren runsaslukuisin merilintu, alli, on kokenut voimakkaan pitkäkestoisen taantuman. Kannasta on kadonnut laskentojen perusteella jopa 60 prosenttia. Tämän vuoksi se on määritelty IUCN:n punaisella listalla maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi. Laji siirtyy AEWA:ssa (Afrikan-Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimus) luokkaan, jossa metsästys ei ole mahdollista missään muodossa. Kannan taas elpyessä luokittelu muuttuu toiseen suuntaan. EU ei enää siis katso hyvällä metsästyksen jatkamista.

Suomi harkitsee kansallisen varauman tekoa allin tiukentuneeseen statukseen. Sen turvin voitaisiin harkita allin metsästyksen jatkamista merkittävillä rajoituksilla, sillä onhan se edelleen Itämeren runsaslukuisin vesilintu. Metsästyksen jatkaminen ilman muutoksia olisi kyllä oikopolku EU-tuomioistuimeen. Suomen osalta kanta-arvioita todennäköisesti vääristävät positiivisemmaksi viime vuosien leudot talvet, jolloin allit ovat poikkeuksellisesti talvehtineet Suomen rannikoilla.

Metsästys edellyttää kansainvälistä hoitosuunnitelmaa

Monien vesilintujen kannat ovat voimakkaasti taantuneet. Haahkan ja punasotkan suojelustatus tulee tiukentumaan kolmen vuoden päästä. Tukkakoskelon status tiukentui jo nyt. Näiden lajien metsästys on jatkossa mahdollista vain kansainvälisen hoitosuunnitelmien puitteissa.

Kantojen taantumisen taustalla ovat muutokset elinympäristöissä, öljypäästöt Itämerellä sekä pesimäalueiden lisääntynyt predaatio. Metsästys ei ole perimmäinen syy taantumaan, mutta sen jatkumisen kannalta ensisijaista on populaatioiden elpyminen. Tässä tarvitaan laaja-alaisia toimia pesimäalueilla, muuttoreitillä ja talvehtimisalueilla, kestävälle tasolle sovitetun metsästyksen tukemana.

Euroopassa tullaan seuraamaan Pohjois-Amerikan mallia muuton aikana asteittain tapahtuvassa metsästyssäätelyssä. Ilman sitä metsästyksen kestävyyttä ja jatkuvuutta ei voida arvioida ja siten turvata. Suomen riistakeskus toimii eurooppalaisittain tiennäyttäjänä, ja metsästäjät eivät nyt saa jäädä tuleen makaamaan. On otettava uusi askel kohti Flyway-tason suunnittelua, joka avaa ovia eri vesilintukantojen eriasteiseen verotussuunnitteluun ja kestävään hallintaan.

Mikko Alhainen, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus

Kommentti:

Suomalaiset vesilintupyytäjät ovat muutoksen tuulessa. Yhtäältä perinteinen vesilintujahti ei ole juurikaan muuttunut, mutta lajikohtainen suunnittelu tarkentuu jatkuvasti. Toisen lajin taantuessa toinen pääsee hyötymään, ainoa pysyvä on muutos.

Metsästäjien lisäksi eri lajien kantoja seuraavat lintuharrastajat ja virkistyskäyttäjät. Suomi ei enää puhtaasti itse vastaa omista velvoitteistaan, vaan olemme osa laajempaa yhteisöä Euroopassa. Vesilinnuille sekään ei riitä, vaan monelle lajille Eurooppa on pelkkä kauttakulkualue, kaksi kertaa vuodessa.

Jokaisen metsästäjän etu Utsjoelta Hankoon on, että laji, jota pyydetään, kestää metsästystä. Viimeisintä ei kukaan halua pyytää. Kun lintukannat voivat hyvin, metsästäjätkin voivat. Metsästäjäliitto on mukana monin eri tavoin työssä, jolla voidaan auttaa vesilintukantoja kestävän metsästyksen suuntaan. Tule mukaan tähän työhön!

Jaska Salonen

vesilintuasiat, Suomen Metsästäjäliitto