Panu Hiidenmies
Pääkirjoitus

Villisikakanta kasvaa vauhdilla

Villisiasta puhutaan. Eikä syyttä. Laji lisääntyy nyt vauhdilla. Havaintoja tulee kiihtyvällä vauhdilla uusilta alueilta. Villisiasta on syytäkin keskustella huolella. Metsästäjäliitto on kutsunut asiantuntijoita luennoimaan ja vaikuttanut olemalla mukana riistahallinnon perustamissa työryhmissä. Myös Jahti-lehti on pitänyt ja pitää jatkossakin aihetta esillä. Tarvitsemme koulutuspaketteja seuratasolle saakka. Villisika tulee joka tapauksessa leimaamaan tulevien vuosien riistapoliittista keskustelua.

Sikakannan kasvuvauhti voi yllättää Suomessa. Ainakin se on yllättänyt monessa muussa maassa. Ruotsissa ei pari vuosikymmentä sitten ollut villisikoja kuin nimeksi. Nykyään sikoja kaadetaan enemmän kuin hirviä. Kuluvana vuonna ennustetaan kaatomäärän nousevan sataan tuhanteen yksilöön. Eikä villisikaa edes esiinny kuin osassa Ruotsia. Suomessa emme myöskään voi varmasti sanoa kuinka paljon villisikoja jo on. Uskallan väittää niitä olevan enemmän kuin yleisesti luullaan.

Villisika on erittäin nopea lisääntyjä. Se voi tehdä kaksi pahnuetta vuodessa. Porsaita voi vanhemmalla emakolla olla jopa 6–8. Sika voi olla myös haastava metsästettävä, ja se kestää petopainetta paremmin kuin moni muu saaliseläin. Kantaa ei niin vaan leikatakaan kasvun lähdettyä kunnolla käyntiin.

Meidän tulee valmistautua villisikojen tuloon myös muualla kuin Kymessä. On harjoiteltava kannanhoitoa, metsästystä, vahinkojen ehkäisyä ja saaliin käsittelyä. Olemme ilmaisseet Luonnonvarakeskukselle villisikaan liittyvän tutkimustarpeen.

Oman momenttinsa sikakeskusteluun luo afrikkalaisen sikaruton uhka, joka on todellinen. Tässä kysymyksessä meidän on kuunneltava hallinnon näkemyksiä ja tarjottava apua. Toisaalta hallinnon on ymmärrettävä, että villisika ei ole aina helppo saalis, ja metsästäjät ovat liikkeellä vapaaehtoispohjalta. Myös maanomistajat on syytä ottaa vakavasti. Tiedonkulun on oltava avointa, ja seuroissa on huomioitava maanomistajien tarpeet.

Villisika on jo lisä Suomen riistakantaan. Se aiheuttaa vahinkoja ja herättää varmasti keskustelua. Metsästäjät ovat tärkeässä roolissa ratkaisemassa tulevien vuosien ja vuosikymmenten kehitystä. Metsästäjäliitto otti kantaa villisikaan strategiassaan, jossa todetaan, että suomalaista villisikakantaa on hoidettava niin, että se ei aiheuta vahinkoja.

Toimitus, Jahti–Jakt

Heli Siitari – päätoimittaja, toiminnanjohtaja
heli.siitari@metsastajaliitto.fi , 040 826 7998

Teemu Simenius – järjestöpäällikko
teemu.simenius@metsastajaliitto.fi, 010 841 0053

Sara Seppälä – toimitussihteeri
sara.seppala@metsastajaliitto.fi, 010 841 0055 / 050 442 9848

Ere Grenfors – koulutuspäällikkö
ere.grenfors@metsastajaliitto.fi, 010 841 0057

Kai Tikkunen – tiedottaja
kai.tikkunen@metsastajaliitto.fi, 010 841 0056

Jaska Salonen – yhteyspäällikkö
jaska.salonen@metsastajaliitto.fi, 010 841 0062 / 040 561 5076

Jussi Partanen – koulutussuunnittelija
jussi.partanen@metsastajaliitto.fi, 010 841 0065

Sari Järvinen – viestintäpäällikkö
sari.jarvinen@metsastajaliitto.fi, 010 841 0068

Henri Mutanen – nuorisovastaava
henri.mutanen@metsastajaliitto.fi, 010 841 0067

Jahti-lehti on Suomen Metsästäjä­liiton jäsenlehti

Toimitus

Suomen Metsästäjäliitto

Kinturinkuja 4, PL 91

11101 Riihimäki

puh. 010 841 0050

fax. 010 841 0051

suomen@metsastajaliitto.fi

jahti@metsastajaliitto.fi

www.metsastajaliitto.fi

Tilaukset

010 841 0050

Ilmoitusmyynti

Jaska Salonen 010 841 0062

metsastajaliitto.fi/mediakortti

Ulkoasu

Magnus Scharmanoff,
Aste Helsinki Oy

Digituotanto

Aste Helsinki Oy

astehelsinki.fi

Digi-Jahti ilmestyy vuonna 2018 kolme kertaa

(maaliskuu, kesäkuu, marraskuu)

Painettu Jahti-lehti ilmestyy viitenä numerona vuodessa

(helmikuu, huhtikuu, elokuu, syyskuu ja joulukuu)

52. vuosikerta

Levikki 143 556 (LT 2011)

ISSN 1234-3090