Panu Hiidenmies
Panu Hiidenmies
@ Phiisi
Pääkirjoitus

Kenen riistatietoa?

Riistatiedosta on tullut tavoiteltua. Riistaan liittyvä tieto on tosin aina ollut arvossaan. Taitavilla metsästäjillä on aina ollut tietoa saaliseläinten liikkeistä, elintavoista ja määrästä. Näitä tietoja on luovutettu harkiten. Metsästäjää tarkempi tiedon luovuttaja on ehkä kalamies. Ei marja- tai sienipaikkaakaan helposti kerrota.

Riistatietoa janoavat kaikki. Luonnonvarakeskuksen riistantutkimus eli entinen RKTL tarvitsee metsästäjien tietoja riistakannoista tehdäkseen arvioita riistakantojen koosta. Millään muulla keinolla ei massatietoa voida kerätä. Meidän metsästäjien on välillä vaikea ymmärtää, kuinka riistantutkijat arvionsa muodostavat. Aika ajoin on osoittautunut, että metsästäjät ovat olleet oikeassa omiin havaintoihinsa perustuvien yksilömäärien arvioinnissa, ainakin paikallisella tasolla. Tehtävämme on kuitenkin tukea riistantutkimusta.

Suomen riistakeskus on valtion julkisoikeudellinen laitos. Sekin janoaa metsästäjien tietoa. Riistakeskus tarvitsee tietoa valmistellakseen verotussuunnittelua ja tilastoidakseen saaliin määrää. Metsästäjien rahoilla on myös toteutettu tietojärjestelmiä ja niitä kehitetään jatkuvasti. Projekteihin ohjataan sekä riistanhoitomaksuvaroja, että hirviluvista kertyneitä varoja.

Riistatiedon omistavat metsästäjät. Ainakin siltä osin, kun on kyse heidän keräämästään ja ilmoittamastaan tiedosta. Tiedonkäsittelyn digitalisoinnin ja järjestelmien kehittymisen myötä riistaviranomaiselle on tullut entistä suurempi jano kerätä tietoa. Järjestelmiin kerättävän tiedon sisällön ja käytön suhteen on kuitenkin oltava tarkkana. On keskusteltava yhdessä metsästäjien kanssa, mitä tietoa on tarpeen kerätä. Päivänselvää on, että on sovittava yhdessä, kuinka metsästäjien omilla varoillaan keräämään alkutietoa voidaan käyttää ja kenelle sitä voidaan luovuttaa. Myös meidän metsästäjien tärkein kumppani, maanomistaja, on varmasti kiinnostunut, minkälaista tietoa viranomaiset tallentavat järjestelmiinsä.

Kun tietoa luovutetaan, pelisäännöt tietojen käyttöön ja luovuttamiseen tulee olla etukäteen selvillä. Metsästäjien tieto on arvokasta. Tämän tiedon tulee tukea riistaviranomaista sen toiminnassa ja auttaa tutkijoita verotussuunnittelun valmistelussa. Metsästäjillä on hyvä valttikortti. Riistatieto on ennen eteenpäin luovuttamista vain heidän tiedossaan ja omistuksessaan.

Toimitus, Jahti–Jakt

Panu Hiidenmies – päätoimittaja, toiminnanjohtaja
panu.hiidenmies@metsastajaliitto.fi, 010 841 0052

Sara Seppälä – toimitussihteeri
sara.seppala@metsastajaliitto.fi, 010 841 0055 / 050 442 9848

Teemu Simenius – toimittaja, järjestöpäällikkö
teemu.simenius@metsastajaliitto.fi, 010 841 0053

Ere Grenfors – toimittaja, koulutuspäällikkö
ere.grenfors@metsastajaliitto.fi, 010 841 0057 / 050 569 8916

Kai Tikkunen – toimittaja, tiedottaja
kai.tikkunen@metsastajaliitto.fi, 010 841 0056

Jaska Salonen – toimittaja, varainhankkija
jaska.salonen@metsastajaliitto.fi, 010 841 0062 / 040 561 5076

Pekka Karhunen – toimittaja, metsästysammunta
pekka.karhunen@metsastajaliitto.fi, 040 777 7202

Jahti-lehti on Suomen Metsästäjä­liiton jäsenlehti

Toimitus

Suomen Metsästäjäliitto

Kinturinkuja 4, PL 91

11101 Riihimäki

puh. 010 841 0050

fax. 010 841 0051

suomen@metsastajaliitto.fi

jahti@metsastajaliitto.fi

www.metsastajaliitto.fi

Tilaukset

010 841 0050

Ilmoitusmyynti

Jaska Salonen 010 841 0062

metsastajaliitto.fi/mediakortti

Ulkoasu

Magnus Scharmanoff,
Aste Helsinki Oy

Digituotanto

Aste Helsinki Oy

astehelsinki.fi

Digi-Jahti ilmestyy vuonna 2016 seitsemän kertaa

(tammikuu, maaliskuu, toukokuu, kesäkuu, elokuu, lokakuu, marraskuu)

Painettu Jahti-lehti ilmestyy viitenä numerona vuodessa

(helmikuu, huhtikuu, heinäkuu, syyskuu ja joulukuu)

50. vuosikerta

Levikki 143 556 (LT 2011)

ISSN 1234-3090