Tero Rusila ja Vili odottelevat, josko supikoira kurkistaisi.
Tero Rusila ja Vili odottelevat, josko supikoira kurkistaisi.

Supikoirajahti on haalarihommaa

Petopyynti kiinnostaa nuorempaa metsästäjäkaartia. Eikä ihme, sillä supikoirajahti saa adrenaliinin ja hien virtaamaan sekä huumorin lentämään.

– Supikoirakanta on vahva ja terve, heittää Antti ”Mykkä” Uusikoski ja kalauttaa pistolapion jäiseen maahan. Revohka hörähtää nauramaan sutkaukselle. Toimittajan kysymys oli ilmeisen tyhmä. Toisaalta, sanoi mitä tahansa, niin Mykkä heittää vitsin perään. Ja hyvä niin, sillä raskas työ vaatii rankkaa huumoria, paljon.

Olen Sauli Olkkosen vieraana supijahdissa Kärkölässä, Hämeessä, Mertien Metsästäjien mailla. Olkkonen kuuluu siihen kasvavaan nuoremman sukupolven metsästäjäkaartiin, jonka petojen pyynti on vienyt mennessään.

– Kolmisenkymmentä vuottaa on tätä hommaa harrastettu, Sauli laskeskelee.

Olkkonen pyytää supeja ja mäyriä lähinnä luolakoirilla. Nyt taloudesta löytyy kaksi kettuterrieriä, äiti Odessa ja tytär Toscana. Odessa on käyttövalio metsästyksessä. Vuodessa supeja kertyy saaliiksi satakunta ja jokunen mäyrä siihen päälle.

– Eivät nämä ole vähentyneet, mutta ei kanta ole kasvanutkaan. Kapi on pysynyt poissa, kun pyydetään, Sauli sanoo.

Kettuterrieri on oiva luolakoira. Vilille ammutaan vuodessa yli sata supikoiraa ja mäyrät päälle.
Kettuterrieri on oiva luolakoira. Vilille ammutaan vuodessa yli sata supikoiraa ja mäyrät päälle.

Koira luolaan

Jutustelu sikseen, työ kutsuu. Sortinsakki on saapunut kumpareelle, sen uumenissa pitäisi olla supi, ehkä toinenkin. Tuttu töykyrä on tyhjennetty vuosien saatossa kymmeniä kertoja. Nyt työn touhuun pääsee kettuterrieri Toronto eli Vili. Sekin on käyttövalio. Nopeasti Vili änkeää itsensä ahtaasta suuaukosta luolan uumeniin.

Heta Paasonen seuraa Vilin etenemistä maan alla tutkan avulla. Näytössä vilisevät metrit, kun koira tutkii luolaston joka sopukan. Sitten liike lakkaa.

– Nyt kuuluu haukku, Heta vinkkaa.

Maan uumenista kuuluu Vilin vaimea haukunta. Maa eristää äänen tehokkaasti. Matkaa koiraan on vain pari metriä. Supi on paikannettu. On aika ottaa lapiot esille.

Supikoira numero yksi nousee maan alta. Sauli Olkkonen saa kaudessa satakunta supikoiraa.
Supikoira numero yksi nousee maan alta. Sauli Olkkonen saa kaudessa satakunta supikoiraa.

Peto pääsee hengestään

Luolametsästäjien lapioarsenaali on uskomaton. On pitkää ja lyhyttä, kapeaa ja leveää, eri kulmilla ja taittuvaa. Maanmuokkausarsenaalin kunkku on kuitenkin Daltoneista tuttu, järeä hakku. Sen moukaroinnissa antautuu jäisinkin maa.

Maa lentää kaaressa, kun miehet vaihtuvat lapion varressa. Juha Nisulan hymy ei hyydy, vaikka kuoppa yltää jo rintaan asti. Vilin haukku voimistuu. Vanhat tukipuut tulevat vastaan. Niillä on korjattu tunneli, kun se avattiin edellisen kerran. Luolasto kannattaa pitää kunnossa, uudet asukkaat palaavat sinne jo muutamassa viikossa, ja kertaalleen kaivettu maa on helpompaa työstää uudelleen.

Vilin häntä vispaa luolan suulla. Supikoira on pesässä. Koira ulos, näytöksen loppu on käsillä. Supikoira näkyy jo. Tero Rusila kurkistaa supikoiran paikan. Höyry nousee kuopasta, kun Tero ottaa pistoolin kuopan reunalta.

Tähtäys ja tsup. Hengetön supikoira nousee kuopasta. Vili takaisin maan alle varmistamaan, onko luolassa lisääkin supikoiria? Kyllä, kiivas haukku alkaa jälleen. Ei muuta kuin hakku heilumaan.

Kärkölän supikanta on terve ja voi hyvin.

Joskin näinkin päin. Vili valvoo, kun Tero Rusila möyrii.
Joskin näinkin päin. Vili valvoo, kun Tero Rusila möyrii.
Luolatutka näyttää, kuinka syvällä koira menee.
Luolatutka näyttää, kuinka syvällä koira menee.
Ei ahtaanpaikan kammoisille, eikä jäykille.
Ei ahtaanpaikan kammoisille, eikä jäykille. Hymy on herkässä. Kolmen tunnin ahkeroinnin tulos, kolme supikoiraa. Kuvassa vasemmalta Tero Rusila, Vili, Antti Uusikoski, Sauli Olkkonen, Juha Nisula, Kalle Nisula ja Heta Paasonen.Hymy on herkässä. Kolmen tunnin ahkeroinnin tulos, kolme supikoiraa. Kuvassa vasemmalta Tero Rusila, Vili, Antti Uusikoski, Sauli Olkkonen, Juha Nisula, Kalle Nisula ja Heta Paasonen.

Kettuterrieri on aina valmis

  • Kettuterrieri on jalostettu alkujaan ketun luolametsästykseen. Valtavan monipuolisena koirana se soveltuu kaikkien pienpetojen luolametsästykseen.

  • Se on niin sanottu alkuperäisrotu, eli sitä on käytetty, kun on jalostettu muita terriereitä.

  • Kettuterriereitä on kahta sorttia; sileä- ja karkeakarvaisia.

  • Terhakkaa kettuterrieriä on käytetty myös haavakoiden jäljestämiseen.

  • Elohopeamaisen vikkelä kettuterrieri on ystävällinen, avoin ja peloton. Tosin sillä voi olla vaikeuksia tulla toimeen muiden koirien kanssa. Ihmisiä se rakastaa.

  • Itsenäisenä koirana se pärjää yleensä hyvin yksin kotona, kun perhe on päivän askareissa.

Supikoira peittoaa kohta jäniksen

Jänis on ollut kautta vuosien yleisin saaliseläin, jos ei oteta lintuja huomioon. Vuonna 2009 metsäjänis päätyi reppuun 200 000 kertaa. Sen jälkeen ei ole päästy vastaaviin lukuihin. Vuonna 2013 ammuttiin vajaat 190 000 jänistä.

Supikoira lähestyykin kovaa vauhtia jänistä saalistilastoissa. 2013 saaliiksi päätyi 157 000 supikoiraa. Nyt näyttääkin siltä, että leudot talvet koituvat metsäjäniksen kohtaloksi ja supikoiran onneksi. Supikoiraa tavataan jo Lappia myöten. On vain ajan kysymys, milloin supikoira kipittää jäniksen ohitse saalistilastoissa.