Uutiset

Suolanahka – uusi menetelmä turkissaaliin talteenottoon

Pienpetojen turkisten talteenottoon ja hyödyntämiseen on kehitetty kätevä menetelmä. Sen avulla koko käsittelyketju nylkemisestä nahan myyntiin saakka on nopeaa ja vaivatonta. Bonuksena metsästäjä saa vielä kohtuullisen korvauksen vaivanpalkaksi.

Tämä uusi, ”suolanahkamenetelmäksi” nimetty saaliinkäsittelymuoto tukee Metsästäjäliiton visiota saaliin mahdollisimman tarkasta hyödyntämisestä eettisellä tavalla. Vieraspedot saadaan näin tuottamaan konkreettista riistataloudellista hyvinvointia, mistä kaikki osapuolet hyötyvät.

Katso Metsästäjäliiton sivuilta koulutusvideot suolanahkamenetelmästä vaihe vaiheelta. Neljä lyhyttä videota kertovat menetelmästä kaiken tarpeellisen. Metsästäjäliitto on tuottanut videot yhteistyössä Erätukun ja Modifurin kanssa. Tarkista myös Metsästäjäliiton koulutuskalenterista milloin piirissäsi järjestetään koulutustilaisuuksia suolanahkamenetelmän käytöstä.

Ere Grenfors

Video: Suomen Metsästäjäliitto

Kannanhoidollisessa susijahdissa kaadettiin 43 sutta

Kannanhoidollinen susijahti alkoi lauantaina 23.1 ja päättyi sunnuntaina 21.2. Jahdin aikana kaadettiin 43 sutta. Lupia myönnettiin 46, joten kolme lupaa jäi käyttämättä. Tämä on kannanhoidollisen sudenmetsästyksen toinen kokeiluvuosi. Ensimmäisenä vuonna saaliiksi saatiin 17 sutta. Seuraavaksi metsästyksen vaikutuksia tutkitaan ja päätetään, saako kokeilu jatkoa. Metsästäjäliitto toivoo kokeilun vakiintuvan käytännöksi, sillä kannanhoidollinen metsästys on ainoa tapa säilyttää susien arkuus ja pitää kanta järkevällä tasolla.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) virallinen kanta-arvio pitäisi tulla pian kannanhoidollisen metsästyksen jälkeen. Suomen riistakeskuksen sivuilta voit tarkastella susisaalista lähemmin. Luke päivittää taulukkoon tarkemmat tiedot susista, kun kaadetut yksilöt on tutkittu.

Kai Tikkunen

Maukkulan Mustikkamäelle tulvi väkeä susi-iltaan 30.1.2016. Tuoleja oli 150, ja ne täyttyivät kaikki. Osa väestä seisoi eteisessä ja osa pyöräytti autonsa takaisin, kun ei sekaan mahtunut. Huoli omasta ja lasten sekä kotieläinten turvallisuudesta ja viranomaisten toimista puhutti. Kuva: Johanna Heikkilä
Maukkulan Mustikkamäelle tulvi väkeä susi-iltaan 30.1.2016. Tuoleja oli 150, ja ne täyttyivät kaikki. Osa väestä seisoi eteisessä ja osa pyöräytti autonsa takaisin, kun ei sekaan mahtunut. Huoli omasta ja lasten sekä kotieläinten turvallisuudesta ja viranomaisten toimista puhutti. Kuva: Johanna Heikkilä

Kysymystulva Ilomantsin susirajalla

Pohjois-Karjalassa haettiin eväitä susitilanteeseen paikallisvoimin ja kaikille avoimeen keskusteluun kutsuttiin kaikkia. Tilaisuuden kokosi ilomantsilainen metsästäjä Jenni Pesu.

– Susien määrä ja ihmistä pelkäämättömyys haittaa kaikkea toimintaa, mutta erityisesti metsästystä. Aikaisemmin otin ajokoiran ja lähdin isän kera jäniksen jäljille töiden jälkeen. Nyt sitä ei enää tehdä, Pesu harmittelee.

Haittaa tekevät erityisesti yksin tai pareittain liikkuvat sudet.

– Näiden yksilöiden määrän pitäisi näkyä myös kanta-arvioissa, totesi ilomantsilainen petoyhdyshenkilö Ari Turunen.

– Luken susikanta-arvio valmistuu kokonaisuudessaan helmikuun loppuun mennessä ja siinä huomioidaan metsästäjien Tassuun kirjaamat havainnot, vakuutteli paikalla ollut johtaja Vesa Ruusila.

Kylätilaisuudessa alueen kansanedustajat ottivat kipakasti kantaa. Hannu Hoskonen (kesk.) jätti eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun Luonnonvarakeskuksen virkamiesten toimista. Hän haluaa selvitettävän mihin metsästäjien susihavainnot katoavat.

Susien aiheuttaman uhan ja tuhojen vähentämiseen tarttui Kari Kulmala (ps.)

– Susien pihakäyntien määrä Pohjois-Karjalassa on Tassu-rekisterin mukaan kymmenkertaistunut parissa vuodessa. Puolet susien tappamista koirista on revitty kotipihassa. Nähdäkseni sudelle tarvitaan metsästysaika ja eläinten määrä on puolitettava, Kulmala painotti.

Johanna Heikkilä

Yrjö Laakkonen ja metsästysseurat yhteistyöhön

Joensuulainen liikemies ja suurmaanomistaja Yrjö Laakkonen käynnistää maittensa metsästysoikeuden vuokranneiden metsästysseurojen kanssa uudenmuotoisen yhteistyön, jonka yhtenä kärkenä on riistan elinolosuhteiden huomioiminen talousmetsien hoidossa.

Tähän liittyen metsästysseurat muun muassa kartoittavat metson soidinpaikat Laakkosen metsissä, jotta ne voidaan merkitä metsätaloussuunnitelmiin ja huomioida hakkuissa.

Samoin metsästäjät merkitsevät kanalintujen pesät kohteissa, joissa ollaan aloittamassa maanmuokkaustöitä. Metsästysseurat tekevät normaalia riistanhoitotyötä ja ehkäisevät hirvi- ja majavavahinkoja.

Seurat saavat raivata metsäautoteiden varsia ja ojien reunuksia sekä rakentaa tarvittaessa passilavoja kohteisiin, joissa ei tarvitse raivata puustoa ampumalinjoilta. Seurat voivat tehdä Laakkosen metsissä pienimuotoisia metsänhoitotöitä ja korvausta vastaan muun muassa hakkuiden esiraivausta ja istutuksia. Yhteistyö kattaa myös metsäautoteiden kunnossapitoa ja aurausta, kun niihin on tarvetta. Vuokrasopimuksista ei peritä maksua.

– Monessa Euroopan maassa metsästys ja metsienhoito on yhdistetty riistametsätaloudeksi. Se on mahdollista ja hyödyllistä myös Suomessa, Yrjö Laakkonen perustelee uutta yhteistyömallia.

– Jatkossa riistan elinympäristö huomioidaan vakavasti Laakkosen metsien metsätaloussuunnitelmissa, joihin sisällytetään nyt myös metsästysvuokrasopimukset, sanoo yhteistyösuunnitelman laatinut metsätalousinsinööri Mika Elomäki.

Yrjö Laakkonen omistaa metsää Pohjois-Karjalassa ja Kaavilla noin 4 200 hehtaaria.

Lisäksi hän omistaa Kytäjällä noin 5 000 hehtaaria maata.

Pohjois-Karjalassa Laakkosella on metsästysvuokrasopimus 29 metsästysseuran kanssa.

Yhtenä yksityiskohtana Laakkosen ja metsästysseurojen välisessä sopimuksessa on se, että kanalintukantojen vahvistamiseksi Laakkosen mailla ei ammuta latvalintuja kivääriaseella kahteen vuoteen.

Jahti

Taste of Game -riistaruokatapahtuman vetonelikko paiskasi kättä ja lähti rakentamaan maittavaa superruokatapahtumaa. Mukana menossa keittiömestarit Jari Rajaranta, Janne Muuronen ja Jukka Kyllönen sekä idean isä, Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Jani Nuijanmaa.
Kuva: Hia Sjöblom
Taste of Game -riistaruokatapahtuman vetonelikko paiskasi kättä ja lähti rakentamaan maittavaa superruokatapahtumaa. Mukana menossa keittiömestarit Jari Rajaranta, Janne Muuronen ja Jukka Kyllönen sekä idean isä, Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Jani Nuijanmaa. Kuva: Hia Sjöblom

Riistan makua Jyväskylässä

Taste of Game -riistaruokatapahtuma on yhdistänyt Jyväskylässä metsästäjät ja huippuravintolat. Kahdessa ravintolassa on pidetty kevään aikana riistaruokailta, jossa on päässyt nautiskelemaan läheltä pyydettyä villiruokaa ammattilaisten valmistamana ja viininmaistelulla höystettynä. Yksi riistailta on vielä tulossa, torstaina 24.3. ravintola Figarossa.

– Villiruoka on huippuruokaa. Siinä maistuu suomalainen luonto, metsä ja vesi parhaimmillaan, tapahtuman isä ja puuhamies, Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Jani Nuijanmaa hehkuttaa.

– Hienoa tässä tapahtumassa on, että mukaan lähteneet ravintolat innostuivat kovasti yhteistyöstä. Jokainen ravintola rakensi oman ruokalistansa ja oman Taste of Game -iltansa, mutta silti yhteisvoimin mentiin, Naissaaren kahvi- ja juhlahuoneen ravintoloitsija Jari Rajaranta sanoo.

Naissaaren kahvi- ja juhlahuone oli yksi mukana olleista ravintoloista, toinen oli ravintola Pöllöwaari. Tapahtumaa valmisteltiin pitkään. Vastaavaa riistaan keskittynyttä tapahtumaa ei tässä mittakaavassa aiemmin ole Suomessa järjestetty. Jani Nuijanmaa vitsailee, että hänen pakastimensa on ollut täynnä jo kauan tätä tapahtumaa odottelemassa.

– Halusimme samalla kertoa siitä, että metsästäjät tekevät tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Ilman tehokkaita riistanhoitotoimia luonto köyhtyisi. Metsästys on paljon muutakin kuin ampumista, vaikka saaliskin on aika ajoin ihan mukava juttu.

Kolmen jyväskyläläisen huippuravintolan Taste of Game -riistaruokatapahtuman illallisista on vielä yksi syömättä. Keittiömestari Janne Muuronen valmistaa muun muassa karhunlihahöystöä sitä varten. Siitä voi nauttia kiirastorstaina 24.3. ravintola Figarossa.

Illalliskortin Figaron (Asemakatu 4, Jyväskylä) riistaruokailtaan voi varata suoraan ravintolasta.

Jahti

Simulaattoriammunnan SM-kisat käynnissä

Erätukku on järjestänyt helmikuun aikana simulaattoriammunnan SM-kisakarsinnat yhteistyössä Metsästäjäliiton kanssa. Karsintoja on järjestetty Erätukun myymälöissä ympäri Suomea. Kilpailumuotona on villisian riistamaaliammunta, ja kisa käydään SimWay Huntin simulaattorilla. Suomen ensimmäisten simulaattoriammunnan SM-kisojen finaali kisataan Riihimäen Erämessuilla kesäkuussa.

Kilpailun suuresta suosiosta johtuen Erätukku on päättänyt järjestää vielä toisen karsintakilpailukiertueen paikkakunnilla, joissa ei helmikuun aikana karsintoja pidetty. Toisen karsintakilpailukierroksen osakilpailut järjestetään Seinäjoella 5.5., Salossa 7.5., Lappeenrannassa 10.5. ja Kajaanissa 13.5.

Helmikuun karsinnoista Riihimäen Erämessuilla pidettävään SM-finaaliin selvittivät tiensä seuraavat henkilöt:

Tommi Eskelinen

Oulu

41

Jani Suoranta

Jyväskylä

31

Jaakko Vaara

Rovaniemi

17

Veli Rantanen

Kuopio

46

Jussi Kolehmainen

Vantaa

27

Antti Muikku

Kouvola

54

Tero Lindberg

Tampere

31

Asko Ratilainen

Joensuu

15

Katso lisätietoa kilpailusta Erätukun nettisivuilta.

Jahti

Video

Video