Haave toteutui – maja kaipaa enää pientä viimeistelyä ja terassin.
Haave toteutui – maja kaipaa enää pientä viimeistelyä ja terassin.

Unelma omasta metsästysmajasta toteutui

Perniön Ylikulmalla ei talkootyötä pelätä – puolessa vuodessa pistettiin pystyyn uudet saaliinkäsittelytilat, ja nyt myös unelmien metsästysmaja on valmis.

Perniön Ylikulman metsästysyhdistyksen hirvijaostossa oli useampaan otteeseen pohdittu lahtivajan saattamista nykyaikaan. Oma metsästysmaja tuntui kaukaiselta haaveelta. Vuosikymmenten aikana hirvieläimiä oli ehditty riiputtaa useammankin jäsenen ulkorakennuksessa tai konehallissa alkeellisissa olosuhteissa. Kokoontumiset hoidettiin vuokratiloissa.

Uusien tilojen rakentamista vauhditti se, että kokoustilat olivat kylällä käymässä vähiin koulun lakatessa ja kaupungin rantasaunan uhatessa mennä myyntiin. Pitkään mukana olleen viimeisen lahtivajan omistajan vielä jäädessä ansaitulle ”eläkkeelle” hirvihommista, käynnistyi lopulta varsinainen omien tilojen suunnittelu.

PYMY:n valmiita suunnitelmia on hyödynnetty myös muissa seuroissa. Kuvassa pikavauhtia valmistunut saaliinkäsittelyrakennus.
PYMY:n valmiita suunnitelmia on hyödynnetty myös muissa seuroissa. Kuvassa pikavauhtia valmistunut saaliinkäsittelyrakennus.

Pelisäännöt ja vastuut selvitettiin ensin

Alkuun lähdettiin etsimällä sopivaa tonttia. Vaatimuksena pidettiin riittävän keskeistä, helposti saavutettavaa paikkaa, jonne saataisiin kätevästi sähköt ja vesi. Rauhaisa mäntykankainen rinnetontti löytyi lopulta yhdistyksen jäsenistön keskuudesta.

– Kiireellisintä oli saada uudet saaliinkäsittelytilat. Nopeasti päädyttiin kuitenkin siihen, että perinteikkään seuran on aika rakentaa myös oma metsästysmaja, josta riittää iloa seuraavillekin sukupolville, taustoittaa yhdistyksen entinen puheenjohtaja Kim Grusander.

Grusanderilla on takanaan yli 20 vuotta Maaseutuopisto Liviassa riistanhoidon lehtorina. Hän on ollut päätoimensa ohella kehittämässä myös riista-alan opetussuunnitelmaa ja yritystoiminnan kautta metsästysmatkailua. Työn ja harrastusten myötä Grusander on tutustunut moniin metsästykseen liittyviin tilaratkaisuihin, mikä hyödytti metsästysyhdistyksenkin hanketta. Rakennustoimikunnan vetäjänä hän halusi kiinnittää erityisesti huomiota yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista.

–Kaikki hankkeessa mukana olevat eivät pysty osallistumaan käytännön töihin samanlaisella työmäärällä. Siksi oli tärkeää määritellä selkeät pelisäännöt ja vastuut, painottaa Grusander.

– Sovittiin rahallisista panostuksista sekä siitä, miten talkootyötä voi korvata. Kaikki säännöt kannattaa tehdä kirjallisena, Grusander huomauttaa. Näin eivät sovitut asiat unohdu jälkikäteen ja kiistanalaisissa tilanteissa voidaan asia tarkistaa paperilta, vaikka vuosikymmenien jälkeen. Olemme ottaneet huomioon myös sen, että elämäntilanteet usein muuttuvat, lisää Grusander.

– Näin isossa hankkeessa on hyvä, että ymmärrystä löytyy omasta porukasta. Uskon, että osaltaan rakennushankkeen onnistumiseen vaikutti se, että jäsenistöstämme löytyi useampi rakennusalan ammattilainen, jotka hallitsivat eri työvaiheet; muutoin olisi saattanut urakka muodostua liian haasteelliseksi, arvioi Grusander.

Puusaunan löylyissä on mukava päättää metsästyspäivä.
Puusaunan löylyissä on mukava päättää metsästyspäivä.

Tilatarpeet ja budjetti tarkassa syynissä

Vaikka rakentamisen ydinryhmästä löytyi paljon erilaista rakentamisen ja metsästyksen ammattimaista osaamista, jouduttiin silti pohtimaan tarkkaan, minkälaiset tilat palvelevat parhaiten oman seuran tarpeita. Monta virhettä todennäköisesti pystyttiin välttämään ammattiosaamisen johdosta, mutta ammattilaistenkin kesken käytiin paljon keskustelua materiaaleista ja mittasuhteista.

– Ensimmäiset suunnitelmat laadittiin ruutupaperille ja askeleita otettiin pitkin Kontolan tilan tupaa mittasuhteita pohdittaessa, muistelee vastaavana mestarina toiminut yhdistyksen ex-puheenjohtaja ja johtokunnan jäsen Timo Mussaari.

Salon Seudun Ammattiopistossa runsaan vuosikymmenen rakennus- ja talotekniikan lehtorina toiminut Mussaari istui myös hankkeen rahakirstun päällä ja huolehti, että kaikki tarvittavat hankinnat puutavarasta vessanpönttöön kilpailutettiin kolmella tarjoajalla. Mussaari kehottaakin kaikkia vastaaviin rakennushankkeisiin ryhtyviä pitämään huolellista kirjanpitoa ja vertailemaan hintoja.

– Rakentaminen olisi tullut merkittävästi kalliimmaksi, jos ei olisi oltu tarkkoja kilpailutuksen suhteen, painottaa Mussaari.

Rakennustoimikunnan jäsenet suunnittelivat käytännössä itse tilat, jotka ammattihenkilö sitten piirsi puhtaaksi. Päätettiin, että saaliinkäsittelytilojen ja metsästysmajan pohjatyöt, perustukset ja liittymät tehdään samanaikaisesti. Näin samantyyppiset työvaiheet saatiin menemään melko kivuttomasti.

– Metsästysmajassa hyödynsimme mahdollisimman paljon paikkakunnalta saatavia materiaaleja ja osaamista. Halusimme saada palan alueen historiaa ja tarinoita siirrettyä majaan, kuvailee Kim Grusander.

Majan pöydän nikkaroi paikallinen harrastajapuuseppä Tapani-myrskyssä kaatuneista, alueen järeimmistä männyistä. Kylällä asuva terästaiteilija suunnitteli piipunhatun. Listoihin, ikkunapuitteisiin ja osittain kantavaan rakenteeseen käytettiin alueen vanhoja kelopuita. Värit ja materiaalit on valittu vanhaa rakennusperinnettä kunnioittaen. Maja on silti nykyaikaisesti varustettu ja tehty on myös kuituliittymävaraus.

– Saaliinkäsittelytilojen osalta logistiikka ja hygieeniset materiaalit olivat etusijalla. Samaan aikaan voidaan hygieenisesti paloitella eläimiä, kun toiset taas voivat nylkeä. Kaksi ihmistä pystyy käsittelemään hirven helposti ja liikuttelemaan nylkypuolelta takana sijaitsevaan kylmiöön. Tilat on rakennettu niin, että ne täyttävät myös elintarvikelainsäädännön vaatimukset, iloitsee Grusander.

Tilava tupa mahdollistaa niin kokoukset kuin pienimuotoiset juhlat; parvella on tilaa yöpyjille.
Tilava tupa mahdollistaa niin kokoukset kuin pienimuotoiset juhlat; parvella on tilaa yöpyjille.

Vasarat paukkuivat melkein yötä päivää

Suuren innostuksen vallassa rakentaminen eteni lähes yliluonnollista tahtia. Kunnianhimoinen aikataulu piti. Suurempia yllätyksiä ei sattunut, lukuun ottamatta alussa tullutta yhden kesämökkiläisen valitusta. Sekin lienee ollut enemmän väärinymmärrystä ja tietämättömyyttä metsästystoiminnasta.

Uusi lahtivaja valmistui puolessa vuodessa; varsinainen rakentaminen puristettiin neljään kuukauteen. Metsästysmajan osalta tyydyttiin suosiolla väljempään aikatauluun, jotta talkooväki ei aivan kulu puhki. Maja rakentui kolmessa vuodessa sopivasti seuran 60-vuotisjuhlavuonna vuoden 2015 lopussa.

Lähes kaikki työt tehtiin oman porukan voimin lukuun ottamatta sähkötöitä ja piipunmuurausta. Moni ulkopuolinen epäili alussa, saataisiinko mitään aikaiseksi.

– Halusimme osittain näyttää, mihin tämä sukupolvi pystyy. Epäilyt antoivat vain lisäpotkua työhön. Ydinryhmä työskenteli lähes taukoamatta, oli pyhä tai arki, joskus pimeästä pimeään. Myös kesälomat vietettiin pääsääntöisesti rakennuksilla, kuvailee Grusander.

– Kyläläisilta ja maanomistajilta olemme saaneet kannustavaa palautetta. Kyliltä kun pikkuhiljaa on viety kaikki palvelut ja harvoin mitään uutta yleishyödyllistä rakentuu. Myös muutamista metsästysseuroista on käyty tutustumassa rakennusprojektiimme ja osa on hyödyntänytkin valmiita suunnitelmiamme, mainitsee Grusander lopuksi.

Omalla talkooporukalla tehtiin lähes kaikki lukuun ottamatta sähkötöitä ja muurausta.Omalla talkooporukalla tehtiin lähes kaikki lukuun ottamatta sähkötöitä ja muurausta.

PYMY:n vinkit rakentaville

  • Tee pelisäännöt kirjallisesti ennen rakentamista!

  • Vastuuta eri tehtävät.

  • Mieti tiloja omien käyttötarpeiden mukaan.

  • Omasta takaa on hyvä olla mukana rakennusalan ammattilainen.

  • Muista kilpailuttaa kaikki hankinnat, saat merkittävää säästöä!

  • Muista myös vakuutukset, etteivät ikävät yllätykset pilaa projektia.

Perniön Ylikulman Metsästysyhdistys ry. (PYMY)

  • Perustettu v. 1955

  • Metsästäjiä noin 50

  • Metsästysalueita noin 5 000 ha

  • Toiminta-alue Salon Perniössä

  • Lisätietoa: www.pymyn.wordpress.com