Uutiset

Metsopolku on riistapolku nuorille

Kaanaan Erämiehet järjesti huhtikuussa jo toista kertaa riistapolun nuorille. Viimevuotisten hyvien kokemusten perusteella nuorten riistapolku nimettiin Metsopoluksi. Ja koska polku oli jo olemassa, eivät tämän vuoden järjestelyt olleet enää niin suuritöiset.

Polun varrella lapset ja nuoret saivat tutustua muun muassa jousiammuntaan, ilma-aseisiin, pienoiskivääreihin sekä haulikoihin. Rasteilla oli matkan arviointia ja eläinten tunnistusta. Metsästäjänaluille esiteltiin noutajakoirien toimintaa ja polun kruunasi viimeisellä rastilla Uudenmaan piirin pönttösorvilla tehty linnunpönttö. Keli suosi järjestäjiä ja ennen kaikkea osallistujia auringonpaisteella. Vähän yli kilometrin mittaisen polun kiersi tänä vuonna yli 100 ihmistä.

Lisäenergiaa tankattiin maalialueen soppatykistä sekä polun puolivälissä olleesta makkaranpaistopisteestä. Nesteytys hoidettiin pillimehulla ja kahvilla. Polun kiertäneiden ilmeet olivat iloisia, ja kotimatkalle lähdettiin ikioma linnunpönttö kainalossa.

Jos metsästysseurassasi on intoa järjestää Metsopolku, lue aluksi Jahti 3/2015-lehden juttu ja ota yhteyttä Metsästäjäliiton nuorisovastaavaan henri.mutanen@metsastajaliitto.fi

Katso myös videokooste päivän polkutunnelmista!

Jussi Partanen

Norjasta löytynyt pelätty CWD-tapaus

Eteläisestä Norjasta on löytynyt tunturipeurasta pelätty CWD-tauti (Chronic wasting disease). Se on ensimmäinen löydös taudista Euraasian mantereelta. CWD on prionitauti, kuten hullunlehmän tautikin. Tauti on tappava hirvieläimille, mutta ei tartu tiettävästi ihmiseen. Epäluulo taudin löytymiselle Norjasta oli niin suuri, että testi tehtiin kolmeen kertaan, mutta se oli aina positiivinen.

Tauti todettiin ensimmäisen kerran Coloradossa 1967 tutkimuslaitoksen tiloissa. Ensimmäinen tapaus villillä peuralla todettiin 1981 niin ikään Coloradossa. Vuonna 1996 tautia löytyi tarhatulta peuralta ja se oli alku leviämiselle. Nykyään tautia on todettu jo parissa kymmenessä osavaltiossa Yhdysvalloissa ja kahdessa Kanadan provinssissa. Tehokkaimmin se on levinnyt peuratarhasta toiseen eläinten ja rehun mukana.

Villeissä eläimissä, kuten valkohäntäpeurassa, muulipeurassa, vapitissa ja hirvessä, tautitapauksia on löytynyt myös selittämättömästi pitkien matkojen päästä toisistaan kuin tyhjästä ilmestyen. Vastaavissa taudeissa vain aivot ja selkäydin ovat yleensä infektoivia, mutta CWD:n kohdalla tauti tarttuu eritteidenkin kautta ja vaikuttaa säilyvän maastossa pitkään. Tauti on vakava uhka niin villeille hirvieläinkannoille kuin poroelinkeinolle.

Linkki uutiseen:

http://www.tiedetuubi.fi/luonto/tappavaa-hirvielaintautia-loytynyt-norjasta-prioni-uhka-niin-poroille-kuin-hirvillekin

Linkki Eviran sivuille CWD:stä:

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/luonnonvaraiset+elaimet/hirvielainten+naivetystauti+cwd/

Teemu Simenius

Muun muassa haapana halutaan asettaa kolmivuotiseen metsästyskieltoon. Kuva: Juha Hellström
Muun muassa haapana halutaan asettaa kolmivuotiseen metsästyskieltoon. Kuva: Juha Hellström

Bird Life haluaa rajoittaa uhanalaisten riistavesilintujen metsästystä

Birdlife Suomi on ehdottanut maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriölle laatimassaan aloitteessa, että ne ryhtyisivät lainvalmisteluun, jotta 20.8.2016 alkavalla vesilinnustuskaudella olisi metsästyksessä seuraavat rajoitukset:

1) erittäin uhanalaisten ja riistamerkitykseltään vähäarvoisten jouhisorsan, heinätavin, punasotkan, tukkakoskelon ja nokikanan siirtäminen riistalintulajeista luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien joukkoon

2) erittäin uhanalaisen tukkasotkan sekä vaarantuneiden haapanan, haahkan ja isokoskelon asettaminen metsästyslain 38 §:n mukaiseen kolmivuotiseen metsästyskieltoon

3) maailmanlaajuisesti uhanalaisen allin asettaminen metsästyslain 38 §:n mukaiseen kolmivuotiseen metsästyskieltoon

Ehdotus koskisi 65:tä prosenttia nykyisistä riistavesilintulajeista.

Suomen Metsästäjäliitto on tavannut Birdlife Suomen edustajia säännöllisesti ja epävirallisesti. Lintukantojen heikkenemisen syynä on pidetty etenkin lintujen elinympäristöissä tapahtuneita negatiivisia muutoksia. Metsästäjäliitto on kuitenkin painottanut, että metsästäjät ovat mukana nimenomaan siinä työssä, jolla lintujen elinolosuhteita pyritään parantamaan. Metsästäjät, jos ketkä, ovat olleet mukana kosteikkoprojekteissa parantamassa vesilintujen elinoloja. Rauhoitusten sijaan pitäisikin pyrkiä jatkamaan tätä työtä ja vaikuttamaan lisää lintujen elinolosuhteisiin.

Selvää on, että metsästyksen tulee olla kestävää ja eettistä. Liitto ei kannata näin radikaaleja esityksiä, vaan kannustaa jokaista metsästäjää valikoimaan saaliinsa hyvin tarkasti ja kohdentamaan pyynnin runsaslukuisimpiin lajeihin.

Linkit lausuntoihin:

Aloite metsästyksen rajoittamisesta

Metsästyslinjaus 2016

Jaska Salonen

Video

Video