Heli Siitari on Metsästäjäliiton uusi toiminnanjohtaja.
Heli Siitari on Metsästäjäliiton uusi toiminnanjohtaja.

”Edunvalvonta on erittäin tärkeää”

Heli Siitari on Metsästäjäliiton uusi toiminnanjohtaja Panu Hiidenmiehen jätettyä tehtävän keväällä. Heli Siitari haluaa liiton olevan vastuullisen metsästyksen edelläkävijä ja suomalaisten metsästäjien tärkein puolestapuhuja.

Filosofian tohtori ja dosentti Heli Siitari on aloittanut elokuun alussa Metsästäjäliiton toiminnanjohtajana. Siitarilla on mittava luonto- ja riista-alan tuntemus, ja hän on työuransa aikana tehnyt paljon tutkimusta muun muassa teeren käyttäytymisestä, genetiikasta ja fysiologiasta. Lisäksi hän on toiminut vuodesta 2016 kansainvälisen riistansuojeluneuvosto CIC:n Politiikka ja laki -osaston puheenjohtajana, ja työskennellyt viimeksi Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamiehenä.

Heli Siitarilla on selkeät näkemykset siitä, mihin liitto on menossa.

– Metsästäjäliitossa on nyt uudistumisen vaihe. Meidän on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää päästä mukaan päätöksentekoon jo aikaisemmassa vaiheessa. Asiantuntijuuden roolia on korostettava entisestään, Siitari painottaa.

Heli Siitari on intohimoinen koiraharrastaja, ja hänellä on tällä hetkellä kotonaan kolme labradorinnoutajaa. Moni uusi naismetsästäjä tulee harrastuksen pariin juuri koiraharrastuksen kautta. Kuva: Jari NiskanenHeli Siitari on intohimoinen koiraharrastaja, ja hänellä on tällä hetkellä kotonaan kolme labradorinnoutajaa. Moni uusi naismetsästäjä tulee harrastuksen pariin juuri koiraharrastuksen kautta. Kuva: Jari Niskanen

Hyvät suhteet yhteistyötahoihin

Metsästäjäliitto täyttää 100 vuotta vuonna 2021. Heli Siitari haluaa, että liitto on silloin kaikkien suomalaisten metsästäjien järjestö ja vastuullisen metsästyksen edelläkävijä.

– Edunvalvonta on erittäin tärkeää. Ensimmäisenä on tietysti pidettävä huolta siitä, että metsästys jatkuu Suomessa kaikista ristiriidoista huolimatta. Siksi on tärkeää, että liitto otetaan asiantuntijana tosissaan, ja voimme osaamisellamme vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa. Se vaatii hyviä suhteita kaikkiin viranomaisiin. Erityisesti meidän on kehitettävä vuoropuhelua Luonnonvarakeskuksen kanssa, Siitari sanoo.

Siitari painottaa myös kansainvälisen osaamisen ja osallistumisen merkitystä.

– Monet metsästystä uhkaavat asiat eivät ole Suomessa keksittyjä. Esimerkiksi suurpeto-ongelmia on muissakin Euroopan maissa, ja sieltä voimme saada vertaistukea ja malleja, kuinka asioita muualla ratkotaan. Oma ja liiton tavoite on, että metsästäjät on meillä osallistettava päätöksentekoon paremmin esimerkiksi susiasiassa. Ongelmatapauksiin on voitava puuttua ripeästi, Siitari linjaa.

Hän huomauttaa myös, että susipolitiikassa tuntuu korostuvan vastakkainasettelu maaseudun ja kaupungin välillä, eikä välttämättä niin että metsästäjät vastaan suojelijat.

– Maa- ja metsätalousministeriössä tehdään varmasti kaikki voitava, jotta tasapaino asiassa löydetään. Ei sielläkään täyssuojelua kannateta, mutta laittomuuksia ei tietenkään sallita.

Myös hyvin todennäköisesti tulossa oleva lyijyhaulikielto on asia, jossa on tehtävä yhteistyötä.

– Euroopan kemikaalivirasto on parhaillaan järjestänyt kuulemisen lyijypitoisuuksien rajoituksista kosteikoissa tapahtuvan metsästyksen osalta. On varauduttava siihen, että lyijyhaulien tie on lopussa. Mahdollinen siirtymäkausi on hoidettava tyylikkäästi ja mietittävä, miten homma hoituu suomalaisen metsästyksen kannalta jouhevasti. Nyt on aika vaikuttaa tähän asiaan.

Roolit selviksi

Heli Siitari korostaa viestinnän merkitystä muuttuvassa maailmassa.

– Meidän on kehitettävä sekä järjestön sisäistä että ulkoista viestintää. Se, millä tyylillä ja miten kerromme asioista, heijastuu siihen, pidetäänkö meitä luotettavana ja arvostettuna yhteistyökumppanina.

Siitarin mukaan liiton on oltava aktiivisesti mukana luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevassa päätöksenteossa, ja siitä on viestittävä entistä selkeämmin.

Viestintää tarvitaan myös, jotta riista-alan toimijat erottuvat toisistaan. Monella metsästäjällä menevät edelleen sekaisin Suomen riistakeskus, Metsästäjäliitto, Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus ja mitä kukin tekee. Siitarin mielestä keskinäistä kommunikaatiota on parannettava ja karsittava turhia päällekkäisyyksiä.

– Liitto on ainut puhdas metsästäjien edunvalvontajärjestö, mutta ei ole järkeä, että liitto, riistakeskus ja Metsähallitus tekevät esimerkiksi päällekkäistä nuoriso- tai koulutustyötä. Rooleja on selkiytettävä.

Metsästäjäliiton jäseniä ovat seurat, ja liiton jäsenmaksu on tällä hetkellä 9,50 euroa per henkilö, plus muutaman euron siivu piirille piiristä riippuen. Riistakeskuksen perimään riistanhoitomaksuun kaavaillaan korotusta 33 eurosta 39 euroon.

– Meidän näkemyksemme on, että korotuksen pitäisi olla maltillisempi, ja siitä saatavat tulot tulisi kohdistaa kentälle eikä hallintoon, Siitari toteaa.

– Pitää kuitenkin muistaa, että metsästys on silti Suomessa suhteellisen halpa harrastus, jos verrataan vaikka moneen muuhun Euroopan valtioon, hän muistuttaa.

Nuoret mukaan päättämään

Heli Siitarin mielestä metsästyksen radikaaleihin vastustajiin ei kannata käyttää liikaa aikaa.

– Yhteiskuntarakenne muuttuu, ja ihmiset vieraantuvat luonnosta. Meidän tulee kyetä vaikuttamaan niihin ihmisiin, jotka suhtautuvat metsästykseen neutraalisti tai jo valmiiksi myönteisesti. Tässä esimerkiksi riistaruoalla on iso merkitys ja potentiaali. Riistaruoka täyttää tämän hetken ruokatrendit terveellisenä ja ilmastoystävällisenä vaihtoehtona.

Siitarin mielestä metsästysseurojen tulisi miettiä tulevaisuuttaan ja omaa aktiivista jäsenkuntaansa. Nuorisotyön tekemisellä on myös laajempaa merkitystä.

– Metsästäjien tulee tukea nuorten luontoyhteyttä. Kannustetaan nuoria hakemaan seuroihin, sillä yhteiskunnassa tarvitaan aktiivisten tekijöiden lisäksi uusia nuoria päättäjiä, jotka suhtautuvat metsästykseen myönteisesti. Metsästyksestä tietämättömät päättäjät ovat helposti väärän informaation vietävissä.

Metsästys mukana koko elämän

Heli Siitarin perheeseen kuuluvat kaksi aikuista tytärtä ja viisivuotias poika. Siitari on kulkenut metsällä isänsä kanssa lapsena ja nuorena, ja vaikka välissä olikin hevostelukausi, on metsästys kulkenut mukana jollain lailla koko elämän ajan.

– Minulla on nyt kolme labradorinnoutajaa, ja vahva intohimo koirien kanssa tekemiseen, sanoo aktiivinen noutajakoiraharrastaja ja noutajien taipumuskokeen sekä working-testin ylituomari Siitari.

Kangasniemeltä Etelä-Savosta lähtöisin oleva Siitari on metsästänyt ja kilpaillut omien koiriensa kanssa ympäri Eurooppaa.

– Olen metsästänyt pääasiassa pienriistaa, kuten lintuja, mutta nyt riittää kytiksellä seurana oleminen. Tarkoitus olisi alkaa itse metsästää myös suurempaa riistaa. Odotan sitä mielenkiinnolla.

Juttu on julkaistu myös 27.7.2017 ilmestyneessä Jahti-lehdessä.