Korvaavia haulimateriaaleja on käytetty suomalaisessa vesilinnustuksessa jo vuosien ajan. Jatkossa lyijyrajoitukset voivat ulottua myös muuhun metsästykseen. Kuva: Hannu Huttu
Korvaavia haulimateriaaleja on käytetty suomalaisessa vesilinnustuksessa jo vuosien ajan. Jatkossa lyijyrajoitukset voivat ulottua myös muuhun metsästykseen. Kuva: Hannu Huttu

Lyijyhaulien rajoitukset voivat ulottua kaikkeen metsästykseen

EU:ssa valmistellaan uutta asetusta lyijyhaulien käytön rajoittamiseksi kosteikoilla. Suomessa se tarkoittaisi isoa muutosta, sillä komission kosteikkomääritelmän mukaan myös ojitetut turvemaapohjaiset metsät ovat kosteikkoja. Metsästäjäliitto kutsui joukon asiantuntijoita puhumaan aiheesta.

Lyijyhaulien käyttökielto vesilinnunmetsästyksessä on ollut tuttua suomalaisille metsästäjille jo yli kymmenen vuoden ajan. Rajoitukset ovat perusteltuja, sillä esimerkiksi vesilintuja menehtyy lyijyhaulien syömiseen Euroopassa noin miljoona yksilöä joka vuosi.

Suomessa hyvin toimiva lainsäädäntö on kuitenkin muutoksen alla. Euroopan unioni aikoo yhtenäistää lyijyrajoituksia koskevan lainsäädännön koko unionin alueella. EU-komission kaavailema muotoilu aiheuttaisi käytännön ongelmia suomalaisille metsästäjille.

Kosteikkoa koko Suomi

EU-komissio suunnittelee kieltävänsä lyijyhaulien käytön ja niitä sisältävien patruunoiden mukana pitämisen kaikilla kosteikkoalueilla.

– Tämä helpottaa seurantaa, kertoo Matti Vainio Euroopan kemikaalivirastosta, jossa rajoituksen luonnos on muotoiltu.

– Muuten voisi vain laittaa teräshaulit taskuun, että näillä ammutaan, ja oikeasti ampuu lyijyhauleilla.

Ongelman muodostaa se, että komissio haluaa määritellä kosteikot kansainvälisen Ramsarin kosteikkosopimuksen määritelmän mukaan. Tällöin kosteikoiksi laskettaisiin kaikki turvemaat. Suomen maaperästä huomattava osa on turvemaata. Esimerkiksi moni mustikkaa ja kuusta kasvava sekametsä kasvaa turvemaalla, joka on aikoinaan ojitettu suoalueesta.

– On erittäin vaikea määrittää mistä turvemaa alkaa ja mihin se loppuu, toteaa kansainvälisen metsästäjäyhteisö FACEn edustaja David Scallan huolestuneena.

– Kosteikko tulisi määrittää alueeksi, jossa on silminnähtävää vettä, hän kertoo FACEn näkemyksestä.

Loppuuko lyijyhaulien käyttö?

David Scallan ja kemikaaliviraston Matti Vainio olivat puhumassa Suomen Metsästäjäliiton järjestämässä lyijyseminaarissa Riihimäellä lokakuun alussa. Seminaarissa kuultiin heidän lisäkseen asiantuntijoita esimerkiksi metsästyksestä linnustonsuojeluun ja ammunnasta patruunanvalmistukseen.

– Turve ei ole Suomessa sama kuin kosteikko, kiteyttää Suomen Metsästäjäliiton Teemu Simenius.

– Tällainen määrittely estäisi lyijyhaulien käytön lähes koko Suomessa.

– Käytännössä jokainen metsästysluvanhaltija kulkee jossain vaiheessa turvemaalla, vahvistaa myös Metsähallituksen Eino Piri kertoessaan metsästyksestä valtion mailla.

Lyijyhaulien käyttö muodostuisikin EU-säädöksen myötä käytännössä mahdottomaksi lähes kaikessa metsästyksessä. Se olisi todellinen ongelma monelle metsästäjälle, sillä tällä hetkellä usean metsäyhtiön mailla kovien teräshaulien käyttö on kielletty metsästysvuokrasopimuksissa.

Metsähallitus sen sijaan muutti omaa kantaansa ja poisti teräshaulien käyttökiellon valtion mailta tänä keväänä.

– Kun siitä keskusteltiin sahureiden ja sorvareiden kanssa, niin teräshauleista ei tullut kovinkaan paljon palautetta. Todettiin, että vaara [puunkäytölle] on lähinnä teoreettinen, valottaa Piri päätöksen taustoja.

Nähtäväksi jää ottavatko metsäyhtiöt samanlaisen linjan kuin Metsähallitus. Muutos antaisi mahdollisuuden osoittaa ympäristövastuuta, sillä sallimalla korvaavat haulimateriaalit lyijyhaulien tuoma ympäristökuormitus vähenee.

Entä lyijyluodit?

Lyijyhaulirajoitteet ovat todennäköisesti vasta alkusoittoa lyijyn kieltämisessä. Rajoituslistalle voi myöhemmin tulla myös kivääriammunta.

EU-komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa perehtymään lyijyn vaarallisuuteen myös yleisellä tasolla. Ruotsi on ehdottanut, että lyijy lisättäisiin EU:n erityistä huolta aiheuttavien aineiden listalle. Tämä tarkoittaisi tulevaisuudessa lyijyn luvanvaraisuutta ja käytännössä täyskieltoa metsästyksessä koko unionin alueella.

– Kyllä se on erittäin haastavaa löytää lyijyä korvaavia materiaaleja, kertoo patruunanvalmistaja Sakon Aki Suvilahti puhuessaan metsästysluotien valmistuksesta.

Luodinvalmistus korvaavilla metalleilla on vaikeampaa kuin haulinvalmistus, sillä metsästysluodin tulee aueta osuessaan riistaeläimeen. Lisäksi Suvilahti selvensi, että patruunanvalmistajien tulisi uusia koko konekantansa uudelle metallille sopivaksi.

Suomen Ampumaurheiluliiton Jorma Jussila tiivistää lyijyn mahdollisen täyskiellon seuraukset synkästi:

– Se johtaisi lyhyellä aikavälillä toteutettuna kaaokseen ampumaurheilussa.