Spanielit ovat taitavia noutajia, mutta pelkästään noutajina tämä metsästyskoira menee hukkaan. Kuva: Jari Niskanen
Spanielit ovat taitavia noutajia, mutta pelkästään noutajina tämä metsästyskoira menee hukkaan. Kuva: Jari Niskanen

Spanielinpennusta iloisesti tottelevaksi metsästyskoiraksi

Hyvin koulutettu metsästysspanieli työskentelee lähellä ohjaajaa, nostaa saaliin ylös ja noutaa saaliin saatuaan luvan. Yhteistyöhaluinen spanieli motivoituu jo kehumisesta, mutta tarvitsee johdonmukaista koulutusta ja maltin harjoittelua.

Metsästyskoirarotujen pentukoulutussarjan viimeisen osan päätähtenä ovat yhteistyöhaluiset ja riistaveriset metsästysspanielit, jotka soveltuvat erityisesti syötävän haulikkoriistan metsästykseen peitteisessä maastossa.

Riistan ylösajava metsästyskoira

Ensimmäiset käyttölinjaiset englanninspringerspanielit tuotiin Suomeen 1980-luvun puolivälissä ja cockerspanielit kymmenisen vuotta myöhemmin. Rotujen kotimaassa Englannissa käyttölinjaiset spanielit ovat enemmistönä, Suomessa näyttelylinjaisia on enemmän.

Monen metsästysspanielin omistajan mukaan linjat eroavat kuitenkin niin paljon toisistaan, että voisivat olla omat rotunsa. Enemmän yhtäläisyyksiä löytyy käyttölinjaisten spanieleiden sisältä. Suurin ero niissä on, että springerit ovat hieman cockereita jalkavampia.

Metsästysspanielin tehtävänä on hakea riistaa 10–15 metrin säteellä ohjaajasta, nostaa se ylös haulikolla ammuttavaksi ja odottaa kauniisti, kunnes metsästäjä antaa luvan saaliin noutamiseen. Vaikka ne ovat taitavia noutajia, pelkästään noutotehtävässä tämä hieno metsästyskoira menee hukkaan.

Spanieleiden risteilevä hakukuvio takaa, etteivät metsäkanalinnut pääse piiloutumaan tai livahtamaan metsästäjältä karkuun. Kuva: Jyri MononenSpanieleiden risteilevä hakukuvio takaa, etteivät metsäkanalinnut pääse piiloutumaan tai livahtamaan metsästäjältä karkuun. Kuva: Jyri Mononen

Ensin pennun kanssa opetellaan yhteistyötä

Pennulle opetetaan perusasioita leikin varjolla. Luoksetulosta saadaan mieluisaa houkuttelemalla koira lepertelemällä syliin asti, minkä jälkeen se vapautetaan touhuamaan omiaan. Näin koiralle ei synny tunnetta vapaudenriistosta.

Noudon alkeita voidaan harjoitella sisätiloissa pitämällä pentua sylissä samalla kun laitetaan tennispallo vierimään lattiaa pitkin. Pentu päästetään pallon perään, kun se on rauhoittunut. Napattuaan pallon pentu houkutellaan takaisin syliin pallo suussaan.

Hakukuvion alkeita voidaan harjoitella ohjaamalla käsillä pentua tekemään siksak-kuviota ihmisen jalkojen juuressa.

– Kaikki harjoittelut ovat aina lyhyitä tuokioita kerrallaan, muistuttaa Metsästysspanielit ry:n perustajajäsen ja kasvattaja Juha Lindroth Kennel Field’s endistä.

Metsästysspanieleiden yhteistyöhalua ihmisen kanssa hyödynnetään kaikessa koulutuksessa.

– Pentua ei tarvitse palkita nameilla, sillä ne motivoituvat parhaiten niiden kanssa touhutessa. Sen huomio saadaan hihkumalla ja leikkimällä yhdessä. Koiraa voidaan myös kieltää esimerkiksi murisemalla. Kiellon jälkeen sille pitää aina näyttää oikea toimintatapa, ja kehua sitä kun se onnistuu. Näin kasvaa iloisesti työskenteleviä metsästyskoiria, jatkaa Lindroth.

Perustottelevaisuus on kaiken perusta

Lindroothin mukaan tärkeimmät käskyt ovat istu ja luokse.

– Kun nämä toimivat joka ärsyketilassa, ollaan jo tosi vahvoilla. Silloin koiraa pystyy ohjaamaan hallitusti maastossa. Lisäksi niiden avulla saadaan kontakti koiraan ja sille voidaan opettaa muitakin käskyjä.

Spanielin koulutuksessa täytyy olla äärimmäisen johdonmukainen. Jos halutaan, ettei aikuinen koira tule sohvalle tai ryntäile ulos ovista, se ei saa tehdä sitä myöskään pentuna. Siksi jo pentuna oviaukoista mennään aina luvan kanssa, samoin syödään tai lähdetään liikkeelle istumiskäskyn jälkeen. Tällä tavalla pentu oppii, että isäntä kertoo aina mitä milloinkin tehdään.

Koiran ohjaamisessa ajoitus on tärkeää, jottei vahingossa palkata tai kielletä vääriä asioita. Lisäksi ohjaajan tulee nähdä jo hiukan etukäteen, mitä koira aikoo tehdä, jotta epätoivottava toiminta voidaan ennaltaehkäistä.

Metsästysspanielit ry:n sihteeri Jyri Monosella on omakohtaista kokemusta spanielista, joka ilman koulutusapua olisi varmistanut, ettei yksikään metsäkanalintu vahingossakaan päädy metsästäjän ruokapöydälle.

– Koira haki hienosti, mutta nosti riistan ylös aina haulikkohollin ulottumattomissa. Hain apua Metsästysspanielit ry:ltä, mutta ehtona avulle oli aloittaa ryhtiliike, enkä saanut antaa koiralle enää satunnaisia vapauksia. Lisäksi tuli metsästyskielto siihen saakka, kunnes ongelmat perustottelevaisuudessa saataisiin korjattua. Aluksi tuntui julmalta laittaa työskentelyhaluinen koira pyörimään melkein jaloissa. Metsästys oli tauolla vuoden, mutta loppujen lopuksi se kannatti.

Mononen kokee virheekseen sen, että oli innostunut tekemään liikaa noutoharjoituksia pennun kanssa, joka ei vielä ollut täysin tottelevainen.

– Noutoharjoitusten ongelma on, että niillä rikotaan hakualueen rajaa, jolloin pentu irtaantuu työskentelemään kauas ohjaajasta.

Lindroth käyttää hakuetäisyyden opettamisessa apuna ärsykkeitä.

– Kun koira on oppinut säännöllisen siksak-hakukuvion, saatan heitellä etäämmäs noutopötköjä, joita se ei kuitenkaan saa lähteä noutamaan. Näin koira oppii työskentelemään minun lähelläni.

Hakiessaan koiran pitäisi pysyä 10–15 metrin tuntumassa. Haku haulikkohollin äärirajoilla on liian kaukana, sillä arka lintu voi lähteä vaikka 10 metriä koiran edeltä, eikä metsästäjä voi ampua koiraa hipoen.

– Äkkiseltään luulisi, että tältä etäisyydeltä ihminen karkottaisi itse riistan. Eläimillä on kuitenkin tapa piiloutua tai siirtyä sivuun ihmisen edeltä. Spanielin risteilevän hakukuvion tarkoituksena onkin estää, ettei riista pääse pujahtamaan karkuun. Koiran eleistä huomaa, jos se on saanut riistasta vainun. Silloin metsästäjän tehtävänä on suunnata eteneminen hajua kohti ja olla valmiina pudottamaan lintu tai jänis, kertoo Mononen.

Jyri Mononen metsästää Brunon (Fowl Reed’s Fire Bird) kanssa myös valtateiden varrella. Spanieli onkin oiva valinta niille, jotka metsästävät pirstoutuneilla metsästysmailla, junaratojen ja teiden läheisyydessä sekä susialueilla. Kuva: Jyri Mononen

Jyri Mononen metsästää Brunon (Fowl Reed’s Fire Bird) kanssa myös valtateiden varrella. Spanieli onkin oiva valinta niille, jotka metsästävät pirstoutuneilla metsästysmailla, junaratojen ja teiden läheisyydessä sekä susialueilla. Kuva: Jyri Mononen

Riistalle vasta kun koira on hallinnassa

Suurimmat virheet metsästysspanieleiden koulutuksessa tehdään siinä, että pentu päästetään liian aikaisin jahtaamaan riistaa. Lindroth totuttaa pennun riistaan variksilla, sillä ne eivät ole erityisen hyvän makuisia tai hajuisia.

– Ensimmäisellä kerralla näytän pennulle varista, mutta heitänkin sille damin, jonka se noutaa. Sen jälkeen heitän variksen ja pyydän noutamaan sen. Variksen noutamisesta ei saa tehdä minkäänlaista numeroa.

– Ensimmäiset ammutut riistat noudan aina itse ja jätän koiran siksi aikaa istumaan. Kun koira myöhemmin pääsee noutamaan, se usein alkuun ikään kuin kysyy, että ihanko oikeasti, naurahtaa Lindroth.

– Jos ensimmäinen riistatilanne tapahtuu vesillä, rauhoitan tilanteen ennen kuin päästän koiran noutamaan. Istutan sitä jonkin aikaa ja sitten lähetän sen noutamaan ihan eri kohdasta. Näin koira ei opi, että pam tarkoittaa nouda. Koiran kun tulee pysähtyä heti riistan ylösajon jälkeen, eikä se saa irrota siitä noutoon kuin luvasta.

Millaiselle metsästäjälle spanieli sopii?

Spanieli soveltuu aktiiviselle haulikkometsästäjälle, joka nauttii koiran kanssa kävelemisestä ja sen kanssa touhuamisesta. Ehkä juuri siksi spanielit sopivat erinomaisen hyvin myös kerrostaloasuntoihin, koska omistajan on lähdettävä sen kanssa päivittäin ulos tekemään asioita yhdessä.

Metsästyskausi on pitkä. Se alkaa usein 10.8. kyyhkyllä ja jatkuu helmikuun loppuun fasaanilla. Siinä välissä metsästetään sorsia, jäniseläimiä ja metsäkanalintuja. Erityisen hyödyllisiä spanielit ovat lehtokurpan metsästyksessä.

Lyhyen työskentelyetäisyyden vuoksi spanielin kanssa on turvallista metsästää pirstoutuneilla metsästysmailla, junaratojen ja teiden läheisyydessä tai heikkojen jäiden rannoilla sekä susialueilla.

Pennun valinnassa kannattaa tutustua kasvattajiin sekä seurata heidän kasvattiensa koemenestystä. – Spanielien metsästyskoe (SPME) tapahtuu aitona metsästyksenä ja se kertoo hyvin pennun vanhempien käyttöominaisuuksista. Myös Metsästysspanielit ry:n leireille tai koetapahtumiin voi tulla katsomaan koirien toimintaa, vinkkaa Mononen.

Lisätietoja Metsästyspanielit ry:stä

Juha Lindroth ja Ninni-pennun ensimmäisiä vesinoutoja.

Juha Lindrothin tottis-noutotreenit kolmen spanielin kanssa.

Juha Lindroth opettaa 17-viikkoiselle pennulle hakukuviota ja tottelevaisuutta leikin varjolla.