Kaksi hirvihahmoa toukokuussa. Oikealla on roteva edellisen vuoden vasa. Ylivuotisilla vasoilla on tähän aikaan yleensä hieman hyväkuntoisempi ja tummempi karvapeite. Pää on lyhyt ja turpa suhteessa pieni ja kapea. Tavallisesti vasat ovat keväällä huomattavasti laihempia. Vasemmalla olevan naarashirven olemus kertoo sen olevan kaksivuotias. Pää on melko lyhyt. Vartalo ei ole yhtä tanakka kuin aikuisella lehmällä. Edellisen vuoden vasoja vanhemmat hirvet ovat keväällä usein vaaleampia.
Kaksi hirvihahmoa toukokuussa. Oikealla on roteva edellisen vuoden vasa. Ylivuotisilla vasoilla on tähän aikaan yleensä hieman hyväkuntoisempi ja tummempi karvapeite. Pää on lyhyt ja turpa suhteessa pieni ja kapea. Tavallisesti vasat ovat keväällä huomattavasti laihempia. Vasemmalla olevan naarashirven olemus kertoo sen olevan kaksivuotias. Pää on melko lyhyt. Vartalo ei ole yhtä tanakka kuin aikuisella lehmällä. Edellisen vuoden vasoja vanhemmat hirvet ovat keväällä usein vaaleampia.

Hirvien tavat

Missä metsän kruunupää viihtyy keväisin ja kesäisin? Laaja luonnon ja riistaeläinten tuntemus rikastuttaa metsästyskokemusta. Syksyiseen jahtiin voi valmistautua tarkkailemalla metsästettäviä eläimiä kaikessa rauhassa.

Kevät on mainio vuodenaika hirvien tarkkailuun. Tähän aikaan vuodesta niitä näkyy usein aukeilla pelloilla ja soilla.

Orastava kasvillisuus houkuttelee eläimet esiin alkuiltaisin. Hirvillä on niukkaravintoisen talven jäljiltä kova nälkä, minkä vuoksi ne eivät ole yhtä arkoja ja varovaisia kuin yleensä.

Kevätilloilla on paljon annettavaa luonnosta kiinnostuneelle metsästäjälle. Ilta-ajelu peltojen ja avosoiden lomassa voi tarjota mielenkiintoisia kohtaamisia hirvien kanssa. Ne ovat oiva tilaisuus tarkkailla hirvien sukupuoliominaisuuksia.

Metsäalueilla, joilla on vain vähän viljeltyjä peltoja, voi apilaniitty houkutella hirviä laajoilta alueilta. Talviturkki on valju ja laikukas. Välillä hirvien välille syntyy pieniä kahakoita.Metsäalueilla, joilla on vain vähän viljeltyjä peltoja, voi apilaniitty houkutella hirviä laajoilta alueilta. Talviturkki on valju ja laikukas. Välillä hirvien välille syntyy pieniä kahakoita.

Tyly yllätys

Tähän aikaan vuodesta on hyvät mahdollisuudet päästä todistamaan yhtä luonnon kylmimmistä välirikoista eli sitä, kun hirviemo karkottaa poikasensa.

Vasa saa toukokuussa herätä tylyyn todellisuuteen, kun emo alkaa yhtäkkiä käyttäytyä aggressiivisesti edellisvuotista vasaansa kohtaan. Hirvivasan ensimmäisen elinvuoden ajan emo on ollut sen elämän kiinnekohta. Emo on vaeltanut vasan kanssa eri ympäristöissä ja opettanut sitä etsimään ravintoa. Täysin vapaaehtoisesti vasa ei emoaan jätä. Lopullinen eroaminen kestää muutamia päiviä.

Se, miten hirvet hyödyntävät erilaisia luontotyyppejä, riippuu pääasiassa vuodenaikojen vaihtelusta. Pellot vetävät hirviä puoleensa eniten kasvukauden alussa. Runsasravintoisille alueille, kuten apilanurmille, kerääntyy usein paljon hirviä. Näiden kokoontumisten avulla voidaan myös ajoittain arvioida hirvikannan kokoa. Arviot voivat kuitenkin mennä täysin metsään, jos paikalle on kerääntynyt hirviä laajemmalta alueelta, jonka kokoa ei tiedetä.

Häätäessään vasaa pois emo voi käydä sen päälle melko lujaa ja jopa potkia.Häätäessään vasaa pois emo voi käydä sen päälle melko lujaa ja jopa potkia.

Naaras hakeutuu omaan rauhaansa

Hirvet vierailevat apilanurmilla aikaisin keväällä ja viihtyvät niillä, kunnes puihin puhkeaa lehti. Silloin hirvet palaavat kotiseuduilleen.

Hirvet viihtyvät myös alavilla vetisillä soilla, joissa heinät ja ruohokasvit alkavat kasvaa varhain keväällä. Jos suolla kasvaa raatteita ja lumpeen juuria, hirvi saattaa painaa päänsä veden alle päästäkseen käsiksi herkkuihin. Jos niitä ei häiritä, hirvet saattavat kuljeskella suolla koko päivän. Niiden turvat hamuavat innokkaasti tuoretta ruohoa.

Naarashirvet synnyttävät vasansa tavallisesti toukokuun lopussa. Vasomisajan koittaessa naaras vetäytyy erilleen muista hirvistä ja hakeutuu rauhaisaan paikkaan. Sopivia paikkoja ovat esimerkiksi vesakot kosteilla soilla, joilla on myös kuivaa maata. Naarashirvet valitsevat usein myös järvien ja lampien rannoilla olevia suojaisia niemiä.

Jos ihminen häiritsee naarasta ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen, emo useimmiten jättää vasan, joka jää paikalleen ja piiloutuu. Vasa pysyttelee piilossa ensimmäiset kolmesta viiteen vuorokautta. Naaras saattaa myös jäädä vasan luo ja tehdä aggressiivisia valehyökkäyksiä ja potkuja, joita se kuitenkaan harvoin oikeasti toteuttaa.

Jos törmää piiloutuneeseen vasaan ennen kuin vasa on alkanut leimautua emoonsa eli oppinut tunnistamaan ja erottamaan sen muista hirvistä, eläimistä tai ihmisistä, on tärkeää toimia oikein. Vasa saattaa vikistä ja nousta horjuville jaloilleen pyrkien saamaan yhteyden ihmiseen, jota luulee emokseen. Tällöin on poistuttava paikalta nopeasti. Ääntelyn houkuttelema naarashirvi tulee paikalle ja etsii vasan. Jo viikon ikäisenä vasa lähtee kuitenkin seuraamaan emoaan, jos tämä pakenee tultuaan häirityksi.

Vasa pysyttelee piilossa ensimmäiset kolmesta viiteen elinvuorokauttaan.Vasa pysyttelee piilossa ensimmäiset kolmesta viiteen elinvuorokauttaan.

Kesällä hiljaisempaa eloa

Kesäkuukausina hirvet liikkuvat huomaamattomammin. Niillä on ruokaa yllin kyllin, ja vehmas kasvillisuus kätkee suuren osan eläinten liikkeistä. Kesällä parhaat mahdollisuudet hirvien tarkkailuun ovat aikaisin aamulla ja myöhään illalla.

Jos kesä on lämmin ja kuiva, hirvet keskittyvät oleilemaan soistuneilla alueilla ja veden äärellä. Ne etsivät makuuksensa kosteilta ja viileiltä soilta hyödyntäen päivän kuumimpina tunteina varjoja, joita kuuset heittävät suon ylle.

Kesällä kannattaa tarkkailla runsaslehtisiä hakkuuaukeita ja loppukesästä peltoja, joilla kasvaa hirville mieluisia kasvilajeja, kuten kauraa, apilaa ja rapsia. Tunturiseuduilla hirvet hakeutuvat kosteisiin tunturikoivikoihin, joissa kasvillisuus on rehevää. Ne saattavat myös vaeltaa ylös tunturien pajukoihin.

Aggressiivinen ja valehyökkäyksiä tekevä naarashirvi voi olla pelottava näky. Useimmiten hyökkäilyssä on kyse lähinnä henkisestä voimien mittelystä, hämäämisestä ja esityksestä.Aggressiivinen ja valehyökkäyksiä tekevä naarashirvi voi olla pelottava näky. Useimmiten hyökkäilyssä on kyse lähinnä henkisestä voimien mittelystä, hämäämisestä ja esityksestä.

Sarvet kasvavat

Uroshirvien sarvet voivat kesällä kasvaa jopa lähes kaksi senttimetriä vuorokaudessa. Heinäkuun puolivälistä alkaen voi nähdä, montako piikkiä hirven sarviin sinä vuonna tulee.

Samettisen nahan peittämien sarvien kasvaessa uroshirvet elävät pääasiassa yksin. Ajoittain tavataan kuitenkin myös eräänlaisia ”poikaporukoita”, joissa useampi sonni on lyöttäytynyt yhteen kesän ajaksi.

Elokuussa sarvia suojaava nahka alkaa vaaleta ja vuoden sarvikruunu on valmis. Piikkien päässä nahka voi halkeilla ennen kuoriutumista. Ennen kuin nahka on irronnut, uroshirvet varovat kolhimasta sarviaan. Toisinaan sonnien voi kuitenkin nähdä kevyesti mittelevän voimiaan sarvet sarvia vasten jo ennen kuin ne ovat hanganneet nahan sarvistaan.

Elo-syyskuun vaihteessa alkaa näkyä ensimmäisiä merkkejä sarvien hankaamisesta. Syksy on lähellä, ja sonneilla alkaa kiima-aika.

Kun uroshirven sarvien suojana oleva nahka vaalenee ja halkeilee, ovat sarvet kasvaneet täyteen mittaansa ja pian sonni hankaa nahan irti sarvistaan. Turvassa näkyy yhä häivähdys edelliskesän punaruskeasta karvasta. Kun uroksen kiima alkaa, turpa tummuu ja harmaantuu.Kun uroshirven sarvien suojana oleva nahka vaalenee ja halkeilee, ovat sarvet kasvaneet täyteen mittaansa ja pian sonni hankaa nahan irti sarvistaan. Turvassa näkyy yhä häivähdys edelliskesän punaruskeasta karvasta. Kun uroksen kiima alkaa, turpa tummuu ja harmaantuu.