Panu Hiidenmies
Pääkirjoitus

Karkottavat koirat ja hitaat ajurit

Erityisesti pienten hirvieläinten ja tulevaisuudessa myös villisian metsästyksessä olisi tehokasta käyttää karkottavia koiria. Hyvä karkottaja on tyypillisesti terrieri, spanieli, viiriäiskoira tai noutaja. Rodulla eikä puhdasrotuisuudellakaan ole niin väliä. Tärkeintä on, että metsästyskoira on ohjaajansa hallinnassa, eikä painosta ajettavaa liian suurella vauhdilla tai liian pitkää aikaa.

Suomessa karkottavien koirien käyttö on uutta. Myöskään metsästystä koskevissa säädöksissä ei ole suoraan otettu kantaa karkottavan koiran työskentelyn määrittelyyn.

Metsästys, riistakannat ja koirien käyttö kehittyvät. Lainsäädännöllinen tilanne on epäselvä ja vaatisi selkeyttämistä. Nyt on lähdetty siitä tulkinnasta, että yli 28 senttimetriä säkäkorkeudeltaan oleva koira ei saa ajaa sorkkaeläintä. Missä menee ajon raja?

Tämä ei ole pelkästään säädöstekninen tai oikeudellisen tulkinnan kysymys. Ennen kaikkea kysymys on metsästyksen etiikasta sekä käytännön toteutuksesta. Huonosti ohjaajansa hallinnassa oleva karkottava koira on jahdin haittatekijä. Ajettavat eläimet tulevat liian kovalla vauhdilla passiin. Eläimet voivat myös rasittua liikaa kovasta ajosta, ja ne myös siirtyvät metsästysalueelta enemmän kuin on tarpeen. Nopeampitempoinen riistan liike asettaa haasteet riistalaukaukselle ja eläimen tunnistamiselle.

Edellä mainittu ei poista sitä tosiasiaa, että metsästysalueiden pienentyessä, susivaaran ollessa monilla alueilla tosiasia ja metsästyksen tehostuessa karkottavien koirien käytön selkeyttäminen olisi tarpeellista. Mikäli näin tapahtuu, tulee suomalaismetsästäjien hyväksyä ja sisäistää myös kulttuurin muutoksen tuomat velvoitteet. Metsästyskoirien on oltava ohjaajansa hallinnassa, ja niitä on käytettävä yhteiskunnan asettamien normien mukaisesti. Myös muiden kuin koiranohjaajan itsensä mielestä.

Kun karkottavien koirien käyttöön toivottavasti otetaan pian kantaa lainsäätäjän taholta, on samalla syytä laventaa hitaasti ajavien koirien käyttöä. Suomessa voidaan etenkin pienten hirvieläinten metsästyksessä käyttää varsin hyvin myös muita hitaasti ajavia rotuja kuin mäyräkoiria.

Toimitus, Jahti–Jakt

Heli Siitari – päätoimittaja, toiminnanjohtaja
heli.siitari@metsastajaliitto.fi , 040 826 7998

Teemu Simenius – järjestöpäällikko
teemu.simenius@metsastajaliitto.fi, 010 841 0053

Sara Seppälä – toimitussihteeri
sara.seppala@metsastajaliitto.fi, 010 841 0055 / 050 442 9848

Ere Grenfors – toimittaja, koulutuspäällikkö
ere.grenfors@metsastajaliitto.fi, 010 841 0057

Kai Tikkunen – toimittaja, tiedottaja
kai.tikkunen@metsastajaliitto.fi, 010 841 0056

Jaska Salonen – toimittaja, varainhankkija
jaska.salonen@metsastajaliitto.fi, 010 841 0062 / 040 561 5076

Jussi Partanen – toimittaja, koulutussuunnittelija
jussi.partanen@metsastajaliitto.fi, 010 841 0065

Jahti-lehti on Suomen Metsästäjä­liiton jäsenlehti

Toimitus

Suomen Metsästäjäliitto

Kinturinkuja 4, PL 91

11101 Riihimäki

puh. 010 841 0050

fax. 010 841 0051

suomen@metsastajaliitto.fi

jahti@metsastajaliitto.fi

www.metsastajaliitto.fi

Tilaukset

010 841 0050

Ilmoitusmyynti

Jaska Salonen 010 841 0062

metsastajaliitto.fi/mediakortti

Ulkoasu

Magnus Scharmanoff,
Aste Helsinki Oy

Digituotanto

Aste Helsinki Oy

astehelsinki.fi

Digi-Jahti ilmestyy vuonna 2017 viisi kertaa

(maaliskuu, toukokuu, elokuu, lokakuu, marraskuu)

Painettu Jahti-lehti ilmestyy viitenä numerona vuodessa

(helmikuu, huhtikuu, heinäkuu, syyskuu ja joulukuu)

51. vuosikerta

Levikki 143 556 (LT 2011)

ISSN 1234-3090