Koko Koppelo-leirin porukka.
Koko Koppelo-leirin porukka.

Koppelo-leirillä on hymy herkässä

Pohjois-Karjalan Jahtinaisten järjestämällä leirillä tytöt pääsevät tutustumaan metsästykseen omalla porukalla hauskanpitoa unohtamatta.

Leiriläiset jaettiin ryhmiin. Joka ryhmän mukaan metsään lähti koiranohjaaja ja Jahtinaisten jäsen.Leiriläiset jaettiin ryhmiin. Joka ryhmän mukaan metsään lähti koiranohjaaja ja Jahtinaisten jäsen.

Enossa Sikrenvaaran leirikeskuksella käy lauantaiaamuna kuhina. Käynnissä on tulevan jahdin valmistelut, mikä on näillä seuduilla hyvin tavallinen teema. Jahtiin lähtevä porukka ei vaan ole sieltä aivan perinteisimmästä päästä. Metsään ovat nimittäin lähdössä Koppelo-leirille osallistuvat tytöt ohjaajineen ja maasto-oppaineen.

Tiedossa on toiminnan täyteinen päivä, kun tytöt pääsevät tutustumaan erilaisiin metsästyskoiriin ja niiden kanssa metsästämiseen. Maastoon on lähdössä haukkuvia lintukoiria, ajokoiria, seisoja sekä hirvikoiria. Hirveä ei tosin saataisi ampua, mutta tarkoitus on hiipiä haukulle seuraamaan koiran työskentelyä.

 Eevi Kettunen ja saalis. Eevi Kettunen ja saalis.

Mikä Koppelo-leiri?

Ensiksi hieman taustaa. Idea Koppelo-leiristä lähti liikkeelle, kun Pohjois-Karjalan Jahtinaiset mietti, kuinka heidän seuransa voisi tehdä nuorisotyötä. Oli myös huomattu, että tytöillä voi olla korkea kynnys osallistua leireille kokeneempien poikien kanssa. Päätettiin siis järjestää tytöille mahdollisuus opetella eräasioita omassa porukassaan ja omalla tavallaan, kertoo leirin puuhanainen Jaana Kanerva.

Palautteen perusteella havainnot ovat osoittautuneet oikeiksi. Tytöt ovat pitäneet tervetulleena mahdollisuutta opetella asioita ensin tyttöporukalla. Monet ovat sitten käyneet myös muilla Metso-leireillä.

Tämänsyksyinen leiri oli kolmas Koppelo-leiri, mutta tällä kertaa tytöt pääsivät ensimmäistä kertaa oikeasti jahtiin. Aiemmin mukana olleet yhteistyöseurat ilmoittivat olevansa halukkaita osallistumaan tämän tyyppisen leirin järjestelyihin.

Leiri koostui kahdesta metsästyspäivästä, joiden aikana tytöt pääsivät metsään erilaisten koirien kanssa. Leirille osallistui 14 10–16-vuotiasta tyttöä.

– Osallistujamäärää päätettiin hieman rajoittaa, koska maastossa olo ja metsästys vaativat hieman enemmän järjestelyiltä, toteaa Kanerva.

Tarmo Kaislasuon ajokoira Kessu toi jäniksen ammuttavaksi. Eevi Kettunen ja Minna Vaakanainen pääsivät seuraamaan ajoa.
Tarmo Kaislasuon ajokoira Kessu toi jäniksen ammuttavaksi. Eevi Kettunen ja Minna Vaakanainen pääsivät seuraamaan ajoa.

Maastoon koirien kanssa

Tyttöjen tehdessä eväitä, pidetään koiranomistajien ja ohjaajien kesken palaveria päivän kulusta. Koiranohjaajia ohjeistetaan kertomaan ja selittämään tapahtumia nuorille. Kuinka koiran tulisi toimia, ja miksi se teki niin kuin teki? Lisäksi kannustetaan havainnoimaan luontoa muutenkin, ja tilaisuuden tullen keräämään vaikka sieniä.

Koiranohjaajia muistutetaan myös, että päivän tulisi mennä leiriläisten ehdoilla, koska kokemustaso ja ikä vaihtelevat. Jos leiriläiset eivät halua, että riistaa ammutaan, niin silloin jätetään ampumatta, ja metsässä kuljetaan sen aikaa, kun hyvältä tuntuu. Ohjaajille teroitetaan myös, että leiriläisten kannattaa antaa kokeilla ja oppia itse tekemällä. Koiranohjaajan lisäksi jokaiseen maastoon lähtee Jahtinaisten ohjaaja. Myös turvallisuutta painotetaan.

Leiriläiset jaetaan pienryhmiin, ja ryhmät saavat itselleen koiran ja koiranohjaajan. Lopuksi ohjaajille neuvotaan vielä leirin vastuuhenkilöiden ja päivystävän eläinlääkärin numerot.

13-vuotias Oona Jolkkonen ja Jahtinaisten Jaana Puhakka pääsevät seuraamaan Pentti Monosen ja Pekka Hassisen jämtlanninpystykorvien toimintaa. Tämä on Oonalle ensimmäinen kerta metsässä hirvikoiran kanssa. Jänisjahdissa hän on sen sijaan käynyt aikaisemminkin.

Leirille Oona päätti lähteä, koska koirat ja luonnossa liikkuminen kiinnostavat kovasti. Oonan mielestä on hyvä, että leiri on vain tytöille järjestetty. Muuten hän ei olisi välttämättä metsästysaiheiselle leirille lähtenytkään.

Koirat hakevat hienosti ja ohjaajat selostavat ryhmälle koko ajan, mitä tapahtuu, ja kuinka koira metsässä toimii. Koirien liikkeitä seurataan myös paikannuslaitteen kautta. Koirien työskentelyn lomassa tutkitaan jälkiä ja syödään eväitä. Valitettavasti hirveä ei päivän aikana löydetä huonosta hirvikannasta johtuen.

Toisaalla Eevi Kettunen on päässyt ohjaajansa Minna Vaakanaisen kanssa seuraamaan Tarmo Kaislasuon suomenajokoira Kessun työskentelyä. 12-vuortias Eevi on kulkenut aikaisemminkin isän kanssa metsällä, ja kotona ovat labradorinnoutaja ja spanieli. Eevi on suorittanut metsästäjätutkinnon ja harjoitellut radalla ampumista.

Koppelo-leirille Eevi sanoo tulleensa nähdäkseen erilaisia metsästyskoiria toiminnassa. Kessu tosin lähtee aamulla työmaalleen niin vauhdilla, että tutustumiset jäävät vähiin. Ensimmäinen jänis löytyykin ripeästi, ja myös ajo sujuu hienosti. Jänis yrittää eksyttää Kessun käyttämällä teitä, jolloin myös ryhmä pääsee seuraamaan ajettavaa. Lopulta Tarmo Kaislasuo päättää ajon onnistuneeseen riistalaukaukseen, ja leirin ensimmäinen saalis on tosiasia.

Jänis aukaistaan yhdessä tuumin, jonka jälkeen siirrytään makkaran paistoon. Samalla Kessu päästetään etsimään uutta ajettavaa. Tulilla vierailee myös Mauri-terrieri, ja Eevi pääsee tekemään tuttavuutta luolakoiraan. Kuivuvan kelin takia uutta jänistä ei löydetä, ja pian on aika siirtyä takaisin leirikeskukselle. Illalla Eevin ja Kessun jänis nyljetään porukalla isosena toimivan Iida Palviaisen opastamana.

Pirteät leiriläiset lähdössä metsään.Pirteät leiriläiset lähdössä metsään.

Yhteistyö edellytys onnistumiselle

Jaana Kanervan mukaan yhteistyö on edellytys leirin järjestämiselle. Tällä kertaa mukana olivat Jahtinaisten lisäksi metsästysseuroja sekä paikallinen kyläyhdistys.

Seurojen mukana olo mahdollisti jahtien järjestelyt. Metsästysalueita alettiin kysellä lähes vuotta ennen tapahtumaa, eikä yhtään kieltävää vastausta tullut. Päinvastoin, lisää seuroja on pyytänyt päästä mukaan. Yksikään seura ei myöskään perinyt vierasmaksuja, ja osa jopa antoi leiriläisten käyttöön oman kiintiön. Myös maasto-oppaat ja koirat löytyivät vaivattomasti seurojen kautta.

– Näyttää siltä, että seuroilla on kovasti kiinnostusta osallistua nuorisotyöhön, kunhan joku hoitaa organisoinnin, Kanerva aprikoi.

Kyläyhdistyksen hoitaessa muonituspuolta jäi Jahtinaisten omalle porukalle paremmin aikaa varsinaiseen leirin pyörittämiseen. Leirille osallistuminen tuntuikin olevan Jahtinaisille enemmän oikeus kuin velvollisuus, eikä talkooväestä ollut puutetta. Kaikki halukkaat pääsivät leirille omien mahdollisuuksiensa mukaan. Tälläkin kertaa myös ohjaajat saivat uusia kokemuksia, päästessään metsään ennestään tuntemattomien koirarotujen kanssa.

Nuorten leireillä koirat ovat aina suosiossa.Nuorten leireillä koirat ovat aina suosiossa.
Jaana Puhakka esittelee Oona Jolkkoselle koira-GPS:n toimintaa.Jaana Puhakka esittelee Oona Jolkkoselle koira-GPS:n toimintaa.

Pohjois-Karjalan Jahtinaiset

Pohjois-Karjalan Jahtinaiset Ry on metsästyksestä kiinnostuneiden naisten oma metsästysseura. Idea Jahtinaisten perustamiseen syntyi Pohjois-Karjalassa järjestetystä naisten ampumakoulutuksesta, kertoo puheenjohtaja Jaana Puhakka. Tällä hetkellä jäseninä on noin 60 naista ympäri Pohjois-Karjalaa. Omia maita seuralla ei ole, mutta se järjestää jäsenilleen koulutusta ja vierasjahteja sekä erilaisia tapahtumia.

Vaikka Jahtinaisten jäseninä on pelkästään naisia, ei seurassa ole missään nimessä kysymys tasa-arvosta tai feminismistä, teroittaa Puhakka. Seuran tarkoituksena on sen sijaan tarjota naisille mahdollisuus harrastaa samanhenkisessä seurassa, jolloin uusia asioita on helpompi opetella. Sosiaalisuus onkin erittäin tärkeässä roolissa Jahtinaisten toiminnassa. Seura pyrkii tarjoamaan jäsenilleen matalan osallistumiskynnyksen koulutusta ja harrastusmahdollisuuksia ja toimia näin ollen myös väliportaana muuhun harrastamiseen. Kun on jo kartuttanut hieman oppeja, on helpompi osallistua sitten muuhunkin harrastustoimintaan, summaa Puhakka.

Pääset tutustumaan Jahtinaisten toimintaa osoitteessa: https://www.jahtinaiset.fi/