Posio on yksi metsästäjien suosikkialueista. Kuva: Jani Suua
Posio on yksi metsästäjien suosikkialueista. Kuva: Jani Suua

Metsähallituksen pienriistan lupa-alueiden suosiossa on eroja

Tottumus ja kaipuu erämaahan vie metsästäjät usein tutuille metsästysalueille.

Metsähallituksella on valtion mailla eri puolilla Suomea 124 pienriistan lupa-aluetta. Näistä 117:lla on mahdollista metsästää myös metsäkanalintuja. Lupa-alueista 65 sijaitsee pohjoisessa Suomessa metsästyslain 8 § alueella, missä paikallisilla on vapaa metsästysoikeus oman kuntansa valtion mailla.

Kuntalaisten vapaa metsästysoikeus huomioidaan näillä lupa-alueilla lintukannan lisäksi metsästyslupamäärän mitoituksessa. Tutkimusten mukaan paikalliset metsästäjät saavat lupa-alueesta riippuen 60–80 prosenttia valtion maiden kanalintusaaliista. Ekologisesti kestävän verotusperusteen mukaisesti laskettu jäljelle jäävä saalismäärä voidaan mitoittaa ulkopaikkakuntalaisille myytäviksi lupavuorokausiksi.

Halutuimmat alueet idässä

Kuvassa 1. on esitetty myytävinä olleiden kanalintulupien kysynnän astetta lupa-alueittain vuosina 2013 ja 2014. Kanalintulupien kysynnässä on lupa-alueiden välillä huomattavia eroja. Tietyt lupa-alueet ovat vuodesta toiseen aina kysyttyjä, kun taas toisille lupa-alueille on lupia lähes aina saatavilla, myös kanalinnustuksen alkusesonkiin.

Kysytyimmät lupa-alueet löytyvät pääosin Itä-Lapista, Koillismaalta ja osin Kainuusta sekä Ylä-Lapista, mutta myös Itä- ja Keski-Suomen tietyillä lupa-alueilla kanalintuluvat myydään vuosittain loppuun. Kanalintulupia jää eniten vapaaksi kauttaaltaan läntisen Suomen lupa-alueilla.

Mikä sitten selittää, että tietyt lupa-alueet ovat vuodesta toiseen suositumpia kuin toiset? Yhtenä merkittävänä syynä lienee puhtaasti tottumus. On totuttu käymään samalla alueella, opittu tuntemaan maastot ja alueen palvelut. Näin on aikaa myöten niin juurruttu tiettyyn alueeseen, ettei mitään toista aluetta osata vaihtoehtona enää edes miettiä. Tutuista paikoista, niihin liittyvistä muistoista ja sinne uudelleen palaamisesta saattaa jo sinällään muodostua merkittävä osa jahtireissun elämystä.

Maisemalla ja metsien rakenteella on varmasti myös merkitystä metsästysalueen valinnassa. Ylä-Lapin avarat tunturimaisemat sekä Itä-Lapin ja Kainuun laajat kairat selittänevät paljolti juuri niiden alueiden suosiota metsästäjien keskuudessa. Koiran kanssa kanalintuja metsästävälle myös koiran rodulla on vaikutusta siihen, millaisia maastoja ja metsiä haetaan. Sopivan majapaikan löytyminen on lisäksi olennainen osa jahtialueen valintaa. Monella juuri oman mökin tai tutun vuokrakämpän sijainti määrittää myös metsästysalueen valinnan.

Kuviot kertovat eniten myytyjen lupa-alueiden sijaitsevan idässä ja pohjoisessa.
Kuviot kertovat eniten myytyjen lupa-alueiden sijaitsevan idässä ja pohjoisessa.

Erämaa kiehtoo

Kanalintujen pyyntiin lähdetään ilmeisen mielellään pidemmänkin matkan päähän. Monet linnustajat hakevat ilmeisesti eräänlaista erämaisuuden tuntua, koska suurten asutuskeskusten lähietäisyydellä, päivämatkan päässä sijaitsevilla lupa-alueilla ei näytä olevan suurta vetovoimaa.

Hivenen yllättäen alueen lintukantakaan ei ainakaan tätä nykyä näytä vaikuttavan lupametsästäjän alueen valintaan. Tämä päätelmä voidaan tehdä sillä perusteella, että vaikka kanalintukanta vaihtelee alueittain vuodesta toiseen, ei alueiden vuosittainen kysyntä näytä seuraavan lintukannan muutoksia. Toisaalta kesäkuun lupamyynnistä lupansa ostava ei vielä voi syksyn lintukantaa edes tietää lupa-aluetta valitessaan.

Kanalintulupien myynti on Metsähallituksen pienriistan lupa-alueille porrastettu kaksivaiheiseksi. Ensimmäinen osa, keskimäärin noin puolet kaikista lupavuorokausista voidaan varovaisuusperiaatteella laittaa myyntiin jo kesäkuussa.

Lopullinen lupamäärä Metsähallituksen pienriistan lupa-alueille mitoitetaan loppukesän riistalaskentojen jälkeen lintukannan mukaisesti. Lisälupia alueille aletaan myydä elokuun lopussa. Luvista osa laitetaan myyntiin jo kesäkuussa siksi, että ainakin osa lupametsästäjistä saa luvan varmistuttua suunnitella ja varata lomansa, majoituksensa ynnä muut syksyn jahtiin jo hyvissä ajoin.

Oulun läheiseltä Utajärven lupa-alueelta löytyy monirakenteista talousmetsää. Kuva: Ahti PutaalaOulun läheiseltä Utajärven lupa-alueelta löytyy monirakenteista talousmetsää. Kuva: Ahti Putaala

Tutkimustietoa tarvitaan

Perusteellisemman tutkimustiedon vielä puuttuessa kaikkia syitä ja niiden keskinäisiä painoarvoja lupametsästäjien paikkauskollisuuteen voidaan lopultakin vain arvailla. Tarvetta tarkempaan, tutkimustietoon perustuvaan pienriistan metsästäjien profilointiin, eli taustaltaan, toiminnaltaan ajattelutavaltaan erilaisten metsästäjätyyppien tunnistamiseen siis on.

Tiedon tarkentumisen ja metsästäjätyyppien tunnistamisen perusteella on mahdollista tulevaisuudessa myös paremmin markkinoida ja kehittää valtion maiden lupa-alueiden tarjontaa metsästäjien tarpeiden mukaisesti. Tätä myötä pienriistan metsästäjät voisivat rohkaistua tutustumaan myös itselle ennestään tuntemattomiin alueisiin, mikä puolestaan edesauttaisi myös metsästyspaineen jakaantumisessa nykyistä tasaisemmin lupa-alueiden välillä.