Uutiset

Riistan ruokintaa pitää jatkaa läpi talven

Talven lähestyessä eläinten ravinnonsaanti vaikeutuu. Eläinten talviruokinta on hyvä aloittaa ajoissa, mielellään ennen lumen tuloa, jotta eläimet löytävät ruokintapaikat ja niiden elimistöllä on aikaa sopeutua tarjottavaan ravintoon. Suomen riistakeskus muistuttaa myös, että aloitettua ruokintaa pitää jatkaa läpi talven, aina lumien sulamiseen saakka.

Ruokintapaikka tulee valita eläinten luontaisten elinalueiden mukaan ja välttää vilkasliikenteisten teiden läheisyyttä. Paikka on hyvä valita niin, etteivät eläimet joudu kulkemaan tällaisten teiden ylitse päivälepopaikoiltaan. Ruokintapaikan ylläpitämiselle tulee olla aina maanomistajan lupa.

Syksyn omenasadosta hyödynnetään ylijäämätavara riistanruokinnassa, samoin juurekset, peruna ja rehujuurikkaat kelpaavat hyvin nisäkkäille. Lisäksi tarjotaan viljaa, kuten kauraa sekä mieluiten apilapitoista heinää. Riistalinnuille tarjotaan viljaa sekä soraa jauhinkiviksi.

Eläimille ei saa tarjota homeista tai muutoinkaan pilaantunutta ravintoa. Kyseenalaista on myös tarjota esimerkiksi vanhaa leipää tai pullaa, jotka sisältävät muun muassa hiivoja. Nämä saattavat aiheuttaa vakavia ruoansulatushäiriöitä ja eläimen menehtymisen. Asiasta tiedotti Suomen riistakeskus.

Digi-Jahti

Metsäpeura muuttaa uuteen kotiin. Kuva: Milla Niemi/Metsähallitus
Metsäpeura muuttaa uuteen kotiin. Kuva: Milla Niemi/Metsähallitus

Ensimmäiset metsäpeurat totutustarhoihin

MetsäpeuraLIFE-hanke etenee, ja ensimmäiset metsäpeurat on siirretty Lauhanvuoren sekä Seitsemisen totutustarhoihin.  Lauhanvuoren aitaukseen siirrettiin neljä eläintarhoissa syntynyttä metsäpeuranaarasta sekä yhden vaatimen viime keväänä syntynyt vasa. Seitsemiseen on kirjoitushetkellä siirretty kaksi Kainuusta pyydystettyä villiä metsäpeuraa. Ne saavat seurakseen eläintarhoissa kasvaneita yksilöitä myöhemmin marraskuussa. 

Totutustarhojen metsäpeurat tulevat näyttelemään keskeistä osaa lajin palauttamisessa sen entisille asuinsijoille läntiseen Suomeen. Tulevina vuosina luontoon vapautetaan totutustarhassa syntyneitä, alueeseen leimautuneita nuoria metsäpeuroja. Mikäli kaikki sujuu suunnitellusti, päästään ensimmäiset metsäpeurat vapauttamaan vuonna 2019.

Metsähallitus kerää metsäpeurahavaintoja

Suomenselän metsäpeurat ovat viime vuosina laajentaneet elinaluettaan. Havaintoja tehdään jo Oulujärven länsi- ja pohjoispuolella. Metsäpeurojen liikkuminen poronhoitoalueen tuntumassa kasvattaa riskiä näiden kahden lähisukulaisen risteytymiselle.

Tilanteen kartoittamiseksi Metsähallitus kerää metsäpeurahavaintoja erityisesti Oulujoen ja Kiiminkijoen väliseltä alueelta (mm. Muhos, Vaala, Utajärvi ja Puolanka). Myös kaikki vakiintuneiden Suomenselän ja Kainuun metsäpeura-alueiden ulkopuolella tehdyt havainnot ovat erittäin tervetulleita. Porohavainnoista kiinnostavia ovat poronhoitoalueen eteläpuolella nähdyt eläimet.

Metsäpeuran ja poron erottaminen toisistaan on maasto-olosuhteissa hankalaa. Poronhoitoalueen etelärajalla paras tunnistusapu löytyy eläimen kaulasta; suurin osa poronhoitoalueen eteläosissa laiduntavista poroista kantaa kaulassaan kirkkaanväristä muovipantaa tai mustaa paikannuspantaa. Muutamat alueella liikkuvat pannoitetut metsäpeurat sen sijaan on varustettu leveillä keltaisilla GPS-pannoilla, jotka on merkitty mustalla numerotunnisteella.

Voit ilmoittaa havaintosi sähköpostilla: milla.niemi(a)metsa.fi. Havaintojen kerääminen on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa hanketta Metsäpeuran rotupuhtaustyö ja sen kehittäminen 2017–2019. Kooste havainnoista toimitetaan myös alueen paliskuntien käyttöön. Kiinnostavia tietoja ovat esimerkiksi havaittujen eläinten sukupuoli sekä niiden yksilömäärä. Havaintopaikan voi ilmoittaa joko koordinaattien tai paikannimien avulla.

Lue lisää www.suomenpeura.fi

Digi-Jahti

Liitto esittää jatkoa YM:n tuelle

Metsästäjäliitto oli lokakuussa valtiovarainvaliokunnan kuultavana ympäristöministeriön vuoden 2018 yleisavustuksesta. Vuonna 2017 liitolle myönnettiin 50 000 euron yleisavustus valtakunnalliseen ympäristöjärjestötoimintaan. Metsästäjäliitto korostaa metsästäjien vapaaehtoistyön merkitystä luonnon- ja ympäristönhoidolle. Työ jatkuu ja sen merkitys kasvaa, joten avustukselle on valtava tarve myös jatkossa.

Metsästäjäliitossa on käynnissä ampumaratojen ympäristövaikutuksiin ja niiden hallintaan keskittyvä ympäristölupakoulutus. Tavoitteena on tiivistää metsästäjien ja ampumaharrastajien sekä ympäristöviranomaisten yhteistyötä, järkevöittää lupaprosesseja ja tehostaa ratojen ympäristönsuojelua. Koulutus on tähän mennessä tavoittanut ainakin 130 radan edustajat maamme noin 600 radasta, ja koulutuksiin on osallistunut myös ympäristöviranomaisia. Pääosa tämän vuoden avustuksesta käytetään tämän valtakunnallisen hankkeen kuluihin.

Metsästäjäliitto on mukana monenlaisessa luonnon- ja ympäristönsuojelussa:

- Liitolla on ollut lukuisia kosteikkohankkeita sekä -projekteja. Tuorein yhteistyökosteikko on Riihimäen Sammalistonsuo (mukana Kekkilä, Vapo, Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys, Riihimäen kaupunki, Taigabird Oy, Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomen riistakeskus).

- Teemme yhteistyötä myös Bird Life Suomi ry:n kanssa vesilintuasioissa.

- Metsästäjäliitto kehittää yhteistyötä Metsähallituksen ja riistakeskuksen kanssa Meppe-hankkeessa, jossa metsästäjät hoitavat vieraspetopyyntiä luonnonsuojelualueilla. Mukana ovat myös mm. WWF, Suomen Luonnonsuojeluliitto sekä BirdLife Suomi.

- Metsästäjäliitto on ollut piiriensä ja seurojensa kanssa mukana nikkaroimassa satoja tuhansia linnunpönttöjä itsenäisesti ja osana Ylen Miljoona linnunpönttöä -kampanjaa.

- Pyrimme vahvistamaan lasten ja nuorten luontosuhdetta. Liiton leiri- ja kerhotoimintaa osallistuu vuosittain n. 1 500 nuorta.

- Olemme mukana palauttamassa metsäpeuraa takaisin alkuperäisille asuinsijoilleen Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle Metsäpeura-LIFE-hankkeessa.

- Toteutimme ympäristöministeriön rahoituksella loppuvuodesta 2015 oppaan kouluissa vierailevien metsästäjien käyttöön, jossa käsitellään mm. riistan elinympäristöjen hoitoa, metsästyksen ympäristövaikutuksia ja kestävän käytön periaatteita.

Digi-Jahti